Rysäkarin tai rysäkiven hylkynä tunnettu sukelluskohde on varsin tuore löydös, joka vasta kesällä 2020 tuli pääkaupunkiseudun sukeltajien tietoon ja siitä on muodostunut suosittu sukelluskohde. Hylky on varsin matalassa vedessä noin 10…15 metrin syvyydessä paikassa, jossa on yleensä kohtuullisen hyvä vaakanäkyvyys. Siten se sopii kaiken tasoisille sukeltajille ja on erityisen sopiva tuoreille P1:lle harjoitella sukeltamista oikealla hylyllä.

Kohde on myös melko lähellä rantaa ja varsinkin lännestä tulevalta tuulelta ja aallokolta kohtuullisen suojassa Rysäkarin saaren takana, joten se usein valikoituu varakohteeksi, jos matkalla Espoon satamista ulos keli näyttää turhan kovalta lähteä kauemmaksi merelle. Sukellusseura Kuplan Hinkillä pääsee kohteeseen Otaniemestä noin puolessa tunnissa. Sukellusseura Nousun Vuoksella pääsee sinne myös nopeasti Suomenojan satamasta.

Suomen meriarkeologisen seuran Markku Luoto ja Topi Sellman löysivät hylyn sattumalta 9.5.2020. He ovat kirjoittaneet löydöksestä seikkaperäisen jutun kuvineen MAS:in nettisivuille: https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/rysakiven-hylky

Hylky näyttäisi olevan Ruotsalaisesta siipirataslaiva Aroksesta muokattu proomu, joka upposi kalkkikivilastissa Helsingin edustalla kesällä 1918. Siipirataslaiva Aros rakennettiin Ruotsissa 1852 ja se palveli pari vuosikymmentä Mälarenilla ja oli aikoinaan Mälarenin hienoin ja pidetyin laiva. Aluksessa oli silloin 250 hevosvoimainen höyrykone ja siipirattaat. Monien vaiheiden jälkeen alus muutettiin proomuksi 1908 ja höyrykonekone poistettiin. Proomuna alus myytiin 1913 Ruotsista Suomeen Lappvik Kalk-Sand-Tegel AB:lle tiiliproomuksi Hankoniemen Leksvallissa (Tvärminnessä) sijainneen tiilitehtaan käyttöön. Samalla hankittiin Ruotsista höyryhinaaja Appendix vetämään Aros-Proomua. Marraskuussa 1916 tiilitehdas lopetti toimintansa ja myi koko kalustonsa Lohjan ”Kalkki-Petterille” eli Petter Forsströmille, joka toimi Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtajana 1897 – 1962. Kyseinen yritys perusti vuosina 1925 – 1965 toimineen Ojamon kalkkikivikaivoksen, joka on nykyisin suosittu sukelluskohde.  

Höyryhinaaja Appendix veti proomu Aroksella kalkkikiveä Särkisalon Förbyssa sijainneelta kaivokselta niin itään kuin länteenkin. Kesäkuun 15. 1918 myrskytuuli pakotti yhdistelmän hakemaan suojaa Rysäkarin luota. Raskaasti lastattu proomu ajautui Rysäkiven karikolle ja upposi sinne. Hylky on ilmeisesti vanhin Suomessa oleva rauta-aluksen runko. Hylky unohtui vuosisadan ajaksi, kunnes se 9.5.2020 löydettiin.

Hylyn peräosan poikki kulkee paksu merikaapeli.

Hylyllä on poiju, johon voi kiinnittää kevyen aluksen. Ankkurointi alueella on haasteellista merikaapelin vuoksi.

Hylky makaa pohjalla oikein päin noin pohjoiskoillisesta etelälounaaseen niin, että perä on pohjoisempana ja keula etelämpänä. Pohja on noin 16 metrin syvyydessä ja hylyn ylimmät osat nousevat noin 5 metriä pohjasta. Hylky on reilu 40 metriä pitkä ja kallistunut noin 15-20 astetta paapuurin puolelle. Sen paapuurin kylki nojaa siis osittain loivasti kohoavaa kalliota vasten. Hylky on metallirunkoinen, mutta parras, kansi ja kansirakenteet ovat olleet pääosin puisia. Tämän voi päätellä siitä, että hylyssä on jäljellä partaan puisia kaaria, puinen rynnäs sekä kansipalkkeja ja kansilaudoitusta. Hylyn keula ja perä ovat molemmat olleet hyvin suippoja ja pystyjä. Peräsin on paikallaan ja istuu nätisti osaksi runkoa perän alakulmassa. Hylky on täydessä kalkkikivilastissa.

Hylyn keulassa ja perässä ovat käymäkelamaiset vinssit, jotka ovat olleet käsikäyttöisiä. Peränpuoleisessa vinssissä on vielä veivikin jäljellä. Muita hylystä tunnistettavia rakenneosia ovat mm.

• ruori jalustoineen sekä peräsin, sen akseli ja pinna
• ankkuripeli “pumppuineen”
• tyhjennyspumpun putken pää pilkistää taaemman laipion vierestä
• tiilikasa, joka voisi olla aluksen liesi?
• erillinen köysikela ja teline ohuempien narujen kelaamiseen
• parit tikapuut
• kaksi teräslaipiota
• mahdollinen keulakoriste

Suomen meriarkeologisen seuran tekemä hylkykaavio:

Museoviraston tiedot:

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000038608

Valokuvia:

Sukelluslokeja:

https://divelogs.org/dive/3579522

https://divelogs.org/dive/3179223

https://divelogs.org/dive/3006919

Navigointi Otaniemestä

Sijainti: 60° 06.259′ N , 24° 51.023′ E. Löytyy Hinkin ja Irmelin plotterista. Merikortilla 626 on koko reitti.

Otaniemestä ajetaan Länsiväylän lännenpuoleisen sillan alta ulos, sitten kohti Melkin eteläkärkeä. Pitkäkarien jälkeen käännytään 90 astetta oikealle lounaan suuntaan. Suunnaksi voi ottaa Rysäkiven Pohjoisviitan, jonka lähellä hylyn poiju on. Matkalla on eteläviitta joka jää oikealle. Kuplan veneet voi kiinnittää poijuun. Paluumatkalla veneen voi tankata Lauttasaaren ST1:llä ja ajo Otaniemeen Ruoholahden ohi Lauttasaaren pohjoista väylää. Hinkillä dieseliä menee koko keikkaan noin 20 litraa ja matka-aika puoli tuntia suuntaansa.

Tuuliennuste:

Sääkartta: https://www.yr.no/en/map/radar/2-638568/Finland/Uusimaa/Helsinki/Ryssk%C3%A4r