Rahtilaiva M/S Coolaroon hylyn kappaleet Helsingin Gråskärsbådanin eli Hallinluodon eteläpuolella ovat eräs suosituimmista pääkaupunkiseudun sukelluskohteista. Göteborgissa 1956 rakennettu Ruotsalainen rahtilaiva ajoi karille 27.10.1961 ja pahoin vaurioituneena vajosi myrskyssä kahteen osaan katkenneena karikon päälle 8.12.1961. Alus oli 132 m pitkä ja siinä oli 4 lastiruumaa. Nykypäivänä hylystä on jäljellä kolme suurempaa kappaletta: keulaosa, kone ja perä. Hylystä on aikoinaan poistettu kaikki käyttökelpoinen ja arvokas, ja öljytkin on imetty pois.

Kohde on aika kaukana ulkomerellä ja siellä saattaa joskus olla aika hyväkin näkyvyys. Näkyvyys kuitenkin vaihtelee, ja saattaa joskus olla vain parin metrin luokkaa pahimman leväkauden aikana, alkukeväällä ja loppusyksystä voi olla todella kirkas (ja kylmä) vesi ja yli 10 metrin näkyvyys. Kohteella on usein hylkeitä, jotka saattavat uteliaina tulla jopa näykkimään sukeltajien räpylöitä.

Koska kohde on niin kaukana avoimella merellä, sinne voi lähteä vain hyvällä kelillä. Tuuli maksimissaan 6 m/s ja mieluummin reilusti alle. Enintään 50 cm merkitsevä aallonkorkeus. Meripahoinvoinnista helposti kärivälle kohde sopii vain aivan tyynellä säällä.

Wikipediasta löytyy melko perusteellinen artikkeli hylyn uppoamisen ja romuttamisen eri vaiheista:  https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Coolaroo

Yleensä joka kesä Coolaroon keulalle joku laittaa poijukanisterin. Vasemman laidan kaiteessa on valmiina paksu köysi, mutta jäät yleensä vievät poijuna toimivan kanisterin, joka on sitten vaihdettava uuteen. Lähellä olevaa konetta ja peräosaa ei yleensä poijuteta, mutta niiden tarkat koordinaatit ovat tiedossa ja ovat melko helposti löydettävissä.

Sukellusseura Kuplan käytäntönä on, että Keula on P2 kohde, vain kone ja perä P1:lle sopivia. Monet muut sukellusseurat saattavat viedä P1-sukeltajia Keulalle, koska siitä suuri osa on sukellettavissa 18 metriä ylempänä. Toisaalta aivan keulapäässä vettä on jopa 24 metriä ja kohteella vaaditaan hyvää nosteenhallintaa eri syvyyksillä. Keulalla on myös huonossa näkyvyydessä vaara eksyä hylyn sisälle. Kokenut sukeltaja ehtii 45 minuutissa näkemään ihan kaiken.

Coolaroon kone on erittäin suosittu ja perinteinen P1-kohde ja ennen Rysäkiven hylyn löytymistä 2020 se oli usein ensimmäinen ”hylkysukellus” monelle aloittelevalle sukeltajalle. Mikäli mennään konetta sukeltamaan, niin se yleensä merkitään heittopoijulla ja vene ankkuroidaan siten että heittopoijulle on lyhyt uinti. Aloitteleva P1-sukeltaja ei useinkaan sinkkupullolla paljon yli 30 min sukellusta koneella tee.

Kokeneiden sukeltajien on mahdollista sukeltaa keula, kone ja perä reilun tunnin sukelluksella. Usein keulan ja koneen välillä on laini. Perälle ei lainia yleensä ole joten sen joutuu etsimään suunnistamalla koneelta. Jos todella haluaa kaikki kolme osaa sukeltaa, niin parasta on aloittaa keulalta, poijuköyttä alas, noin 20 min keulalla, uinti koneelle 10 min. Nopea 10 min kierros koneella, uinti perälle 10 min, siellä 10 min ja omalla SMB-poijulla ylös.   

Toinen mahdollisuus on sukeltaa koneelta lainia pitkin keulalle, ja sieltä lainia takaisin, tai sitten nousu keulan poijuköyttä ja pintauinti takaisin veneelle. Jos lainia ei ole, koneelta voi yrittää suunnistaa keulalle. Keula on koneelta kompassisuunnassa noin 40 astetta, mutta kannattaa pinnalla tarkistaa oman kompassin näyttö poijua kohti. Sukellusmatka lainia pitkin on tarkalleen 6 min loivaa rinnettä alas. Keulaosan revennyt yläpää löytyy 14 – 15 m syvyydeltä ja syvin kohta keulakappaleen oikeaa laitaa noin 22 m.

Keulakappale on noin kolmasosa alun perin 131 metrisestä laivasta. Laiva katkesi karilleajon jälkeen myrskyssä hieman komentosillan etupuolelta ja keulakappaleeseen jäi kokonaisena etummainen päältä avoin lastiruuma ja etukannen masto, joka on nyt kaatuneena kohti pohjaa. Kaikki muu laivaa muistuttava on hylystä purettu pois ja jäljellä on vain metalliromua pitkin merenpohjaa.

Peräosan jäänteet löytyvät potkuriakselin suunnassa noin 6 min sukellusmatkan päästä. Välissä on 3 metriin nouseva matalikko. Peräkappaleilla pohja on 14 m, eli koneen jälkeisen matalikon jälkeen loiva rinne alas. Matkan varrella on sekalaista pientä metalliromua.

Linkkejä

• https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Coolaroo
• https://lokistories.fi/entry/show/476
• http://finnairinsukeltajat.fi/?page_id=47293
• https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004162631.html
• https://www.hs.fi/historia/art-2000008943609.html
• https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1311
• https://www.kommandobryggan.se/transatlantic/coolaroo.htm
• https://skipshistorie.net/Svenske/GBG%20925%20Transatlantic/GBG92519560200000%20COOLAROO.htm
• https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2019/12/Wreck-Diving-Survey_Report_Metsahallitus.pdf

Valokuvia

Coolaroon keulalla valokuvaaminen on todella haasteellista. Parhaaseen kesäaikaan on aika paljon levää ja vaakanäkyvyys lähtökohtaisesti aika huono, joten millään valaisulla kuvaan ei saa näkymään kovinkaan paljoa. Vedessä on usein paljon höttöä ja hylyllä on pimeää, joten salamoilla kuvaaminen myös on monella tavalla haasteellista.

Vuodelta 2023 Keulalta: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023-06-09+D919+Coolaroo/

Vuodelta 2023 Keula ja Kone samalla sukelluksella: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2023/2023-06-11+D922+Coolaroo/

Vuodelta 2021 Koneelta: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2021/2021+Finland/2021-05-23+D803+Coolaroon+kone/

2019 Keula: https://leiman.kuvat.fi/kuvat/Sukellus-SCUBA/2019/2019+Finland/2019-09-01+D0738+Coolaroo+keula/

Sukelluslokeja

Itselleni Coolaroon keula oli aivan ensimmäinen avomerisukellus OWD-kurssin jälkeen 5.7.2006. Sen jälkeen olen sukeltanut Coolarolla joka kesä monta kertaa ja lokikirjasta löytyy yli 45 sukellusta vuosilta 2006 – 2023.

https://divelogs.org/search.php?search=coolaroo+ianleiman

Number	Divedate	Entrytime	Place	Divetime	Depth
5	5.7.2006	20:11	Coolaroo	27	18
18	6.8.2006	10:08	Coolaroo	25	24
24	10.9.2006	14:14	Coolaroo	10	27
87	12.6.2007	18:36	Coolaroo	43	11
90	30.6.2007	10:47	Coolaroo	31	21
101	15.8.2007	18:59	Coolaroo	30	18
110	7.10.2007	12:03	Coolaroo	45	21
115	4.11.2007	12:44	Coolaroo	44	21
153	25.5.2008	16:28	Coolaroo	36	23
154	1.6.2008	9:31	Coolaroo	37	10
176	2.8.2008	18:21	Coolaroo	41	18
177	6.8.2008	17:59	Coolaroo	50	24
193	9.11.2008	13:49	Coolaroo	49	24
229	24.4.2009	21:02	Coolaroo	37	23
271	5.8.2009	18:18	Coolaroo	44	14
273	15.8.2009	11:30	Coolaroo	47	24
289	22.11.2009	14:56	Coolaroo	31	24
328	8.6.2010	19:00	Coolaroo	33	14
345	6.9.2010	11:05	Coolaroo	48	23
396	12.9.2011	15:48	Coolaroo	50	24
397	26.5.2012	10:33	Coolaroo	45	11
399	27.5.2012	10:15	Coolaroo	52	16
455	9.5.2013	15:14	Coolaroo	58	15
469	27.8.2013	21:11	Coolaroo	35	23
491	8.6.2014	12:09	Coolaroo	44	19
492	10.6.2014	18:43	Coolaroo	42	11
520	6.6.2015	12:08	Coolaroo	38	11
560	18.5.2016	19:06	Coolaroo	42	25
562	28.5.2016	11:27	Coolaroo	41	11
564	5.6.2016	10:13	Coolaroo	42	23
618	9.8.2017	18:32	Coolaroo	48	24
650	15.5.2018	19:24	Coolaroo	59	24
651	22.5.2018	18:47	Coolaroo	44	24
656	10.6.2018	12:40	Coolaroo	60	24
657	16.6.2018	16:43	Coolaroo	30	11
677	8.8.2018	16:10	Coolaroo	65	24
738	1.9.2019	10:57	Coolaroo	53	24
766	30.5.2020	12:34	Coolaroo	34	10
769	13.6.2020	15:00	Coolaroo	42	21
771	23.6.2020	18:30	Coolaroo	41	23
803	23.5.2021	16:10	Coolaroo	44	10
851	22.5.2022	13:33	Coolaroo	34	11
919	9.6.2023	18:46	Coolaroo	61	23
922	11.6.2023	17:20	Coolaroo	37	18

Navigointi

Sijainti keulalle:

P 60 01,09, I 24 52,70 WGS84 (60.017800°N, 24.877300°E)

Kuplan Hinkillä tyypillinen Coolaroon keikka vie 44 litraa dieseliä. Matka-aika Otaniemestä noin 50 min hyvällä kelillä jos voi ajaa lähes koko matkan 22 solmun vauhdilla.

Tuuliennuste