Matkakertomus Malediivien sukellusmatkasta maaliskuussa 2009.
PDF versio: Malediivit-2009-Matkakertomus
Matkareitti
Matkareitti Malediiveilla on kuvattu omalla sivullaan.
Valokuvat
Valokuvia matkalta kertyi yli 4000, pinnan alta enemmän, mutta myös pinnan päältä aika paljon.
Kaikki reissun valokuvat ja videot: http://photos.leiman.fi/malediivit-2009
Matkakertomus
Matkan valmistelu ja järjestelyt
Malediivien matkamme maaliskuussa 2009 oli kahden viikon sukellussafari veneellä, eli niin sanottu live-aboard tyypinen pelkästään sukeltamiseen keskittyvä matka. Tämä oli omatoiminen itse järjestetty matka, sillä tällaisia ei ole valmiina paketteina tarjolla. Lisäksi halusimme vuokrata kokonaisen veneen omalle porukalle ja näin taata kaikin puolin matkan laadukkuuden. Matkamme järjestäjänä toimi tuttavamme Hannu Kuosa, joka on järjestänyt menestyksekkäästi jo useita samanlaisia matkoja lähinnä Punaiselle Merelle. Hannu alkoi keräämään listaa tällaisesta matkasta kiinnostuneista jo alkuvuodesta 2007, ja jo kesäkuussa oli 18 sitovaa ilmoittautumista kasassa, jolloin veneen varaus tehtiin. Alkuperäisestä listasta matkalle lähti lopulta 10, mutta aina löytyi varasijoilta uusia tilalle.
Alun perin tarkoitus käyttää ”Baani Explorer” nimistä venettä, mutta veneeksi varmistui lopulta vuoden 2008 puolella ”Island Safari 1”. Lennot Maleen hankittiin Sri Lankan Airlinesiltä Suomen Intia-keskuksen kautta, täydennettyinä Finnariin lennoilla Frankfurtiin ja Lontoosta jonne Sri Lankan Airlines lentää. Lisäksi varasimme menomatkalle yhden aikaerosta toipumisyön hotellissa Malesta ja ennen paluumatkaa hotellisaarelta lähellä Malea kaksi sukelluksesta toipumisyötä. Matka ajoittui maaliskuun alkuun 2009.
Matkan hinnaksi tuli kaikkineen:
- lennot 1000 EUR
- safarivene 1600 EUR (per henki, laivan hinta jaettu osallistujien kesken tasan)
- hotelliyöt 400 EUR
- tipit 100 EUR
Muita kuluja tuli mm. juomista ja isommista sukelluspulloista.
Yleistä Malediiveista
Malediivien saaristo sijaitsee Intian valtamerellä päiväntasaajalla, Sri Lankasta 700 km lounaaseen. Sri Lankan pääkaupungista Colombosta lentää Malediivien pääkaupunki Maleen reilussa tunnissa. Jos Maleen tehtäisiin suoria lentoja Helsinki-Vantaalta, lento kestäisi Airbus A340:llä noin 10 tuntia, eli olisi hiukan lyhyempi kuin lento Thaimaan Phuketiin.
Malediivien saaristo on muodostunut kokonaisuudessaan miljoonien vuosien korallikasvustosta ja suurin osa Malediiveista on itse asiassa vedenalaista koralliriuttaa. Saariston korkein kohta on 2 metriä merenpinnan yläpuolella ja keskikorkeus 1,5 metriä. Vain murto-osa koralliriutoista kohoaa meren pinnan yläpuolelle, muodostaen hiekkasärkkiä ja kasvillisuutta kasvavia sekä asumiskelpoisia saaria. Malediivien saaristo jakaantuu 26:een atolliin ja atollit käsittävät merialueen, joka on pohjois-eteläsuunnassa 820 km pitkä ja länsi-itäsuunnassa 100 km leveä. Sijainti on pohjoisen 7. pituuspiirin ja eteläisen 1. pituuspiirin välillä, sekä itäisen 73. leveyspiirin molemmin puolin asteen verran. Aikavyöhyke on GMT+5, eli 3 tuntia Suomea edellä. Kaikkiaan saaria tunnetaan noin 1200, joista vain 200 on asuttuja. Pinnan alle jääviä ja vedenalaista elämää kuhisevia koralliriuttoja on tuhansittain, mikä tietysti tekee alueesta sukeltamisen kannalta äärettömän kiinnostavan, mutta merenkulkijoille alue on äärimmäisen haastava navigoida. Malediivien saaristo sijaitsee Intian valtamerellä merenkulun kannalta varsin keskeisellä paikalla ja se on ollut tärkeä kauttakulkupaikka merenkulkijoille ilmeisesti jo varhaiselta keskiajalta lähtien.
Malediivit on itsenäinen valtio, jota asuttaa 300 000 asukasta käsittävä alkuperäisväestö. Saarilla puhutaan Dhivehin kieltä, jota ei puhuta eikä ymmärretä missään muualla. Saarelaisten etninen alkuperä on Etelä-Intiasta ja Sri Lankasta ja saaria on asutettu noin 2000 vuoden ajan. Dhivehin kieli on Indo-Eurooppalainen ja siinä on yhtymäkohtia muinaiseen Singaleesien kieleen Eluun sekä joitakin lainasanoja sekä vaikutteita arabiasta. Dhivehiä kirjoitetaan omalla Thaana-merkistöllään. Alkujaan saarelaiset olivat ilmeisesti uskonnoltaan Buddhalaisia, mutta noin 1100-luvulta asti muslimikauppiaiden vaikutus on ollut vahva, ja saarelaiset kääntyivät Sunni-Muslimeiksi vuonna 1153. Islamin vaikutus on säilynyt vahvana kautta aikojen, joskin saarilla noudatetaan varsin vapaamielistä suuntausta Sunnilaisesta Islamista. Saaria hallittiin islamilaisena sulttaanikuntana vuodesta 1153 vuoteen 1968 asti, jolloin hallintomuoto muutettiin tasavallaksi. Britit pitivät valtiota protektoraattialueena vuodesta 1887 vuoteen 1965, mistä juontuu yleisesti hyvä englannin kielen osaaminen, brittiläistyyppinen hallintokulttuuri sekä mm. brittimalliset sähkölaitteiden pistokkeet.
Keskeinen käsite Malediivien maantiedettä on atolli, joista koko saaristo muodostuu. Sana atolli tuleekin Dhivehin kielen sanasta ”atholhu”. Atollit ovat koralliriuttojen muodostamia rengasmaisia muodostelmia, jotka nousevat valtameren syvyyksistä lähelle pintaa ja osittain pinnan päälle. Keskellä atollia on matalapohjainen merialue, jota kutsutaan laguuniksi. Atolleja löytyy vain trooppisilta merialueilta Tyyneltä ja Intian valtamereltä. Malediivit ovat maailman laajimpiin kuuluva atolliryhmittymä ja tässä suhteessa hyvin ainutlaatuinen alue. Atollit ovat muodostuneet vulkaanisista saarista eli sammuneista tulivuorista, joiden ympärille on alkanut muodostumaan korallikasvustoa, eli ns. reunariuttoja. Korallikasvustot muodostavat itselleen kalkkikivisen rungon, jolloin kerros kerrokselta rakentuu orgaanista alkuperää olevaa kalkkikivikalliota. Kun alustana toiminut tulivuori on vähitellen vajonnut tai eroosion kuluttamana kadonnut meren pinnan alle, ovat reunariuttojen korallit kasvaneet jatkuvasti kohti pintaa ja muodostaneet tuhansien ja miljoonien vuosien kasvun kuluessa atollin reunan. Atollin keskelle jääneeseen laguuniin on kasautunut hiekaksi jauhautunutta korallikiveä.
Suurimmat Malediivien atollit ovat lähes 100 km pitkiä. Atollien kalkkikivi on kasvanut nykyisin noin 2000 metrin syvyydessä sijaitsevan basalttikivisen vuorijonon päälle. Kun korallimassiivit kasvat korkeutta muutaman millimetrin vuodessa, voidaan tästä päätellä että Malediivien muodostuminen on vienyt miljoonia vuosia. Malediivien atolliryhmän ulkoreunoilta vettä löytyy siis tuhansien metriin syvyyteen. Atollien välisissä kanavissa pohja löytyy noin 100…300 metrin syvyydestä. Atollien keskellä olevien laguunien syvyys vaihtelee atolleittain 30…60 metrin väliltä. Atollien keskellä olevissa laguuneissa on myös laguunin pohjalta kohoavia saaria sekä pinnan alle jääviä riuttoja, monet näistä ovat muodoltaan ”mini-atolleja” omine mini-laguuneineen. Atollien sisälle laguuneihin pääsee veneillä reunariuttoja puhkovien kanavien kautta.
Dhivehin kielellä atolleihin johtavia kanavia kutsutaan Kanduiksi, ja Kandut ovatkin eräs luokka sukelluskohteita. Vedenalaiset riutat kuuluvat tietenkin myös tärkeiden sukelluskohteiden joukkoon ja näitä tunnetaan Dhivehin kielellä kahdenlaisia: Girit ja Thilat. Girit ovat matalia riuttoja, joiden huippu näkyy veneestä katsoen selvästi vaalean turkoosinsinisenä läikkänä meressä. Girin huippu on noin 5 metrin syvyydessä. Thilat ovat syvemmälle jääviä, noin 15…10 syvyyteen nousevia riuttoja, joita ei enää erota veneestä käsin, mutta sukeltaja näkee ne kirkkaan veden ansiosta pinnan alta helposti. Thiloja ja Girejä löytyy paitsi atollien keskeltä laguuneista, mutta myös Kandujen keskeltä. Näiden lisäksi voidaan sukeltaa atollien ulkoreunojen riuttoja, joita kutsutaan Beyruiksi, sekä tietysti atollien reunojen ja atollien sisällä laguuneissa olevien saarien rannoista alkavia riuttoja. Vielä Giriäkin korkeammalle nouseva riutta on Faru – Farun pinta jää pinnan päälle laskuveden aikaan. Saarilla on Dhivehin kielellä erilaisia nimiä sen mukaan kuinka paljon kasvillisuutta niillä on. Pienimmät saaren ovat hiekkasärkkiä, joilla on hyvin vähän matalaa kasvillisuutta, näitä kutsutaan nimellä ”Huraa”. Hiukan isompi on ”Finolhu”, jossa kasvaa joitakin kookospalmuja, ja isoimmat saarityyppi on ”Fushi”. Erityisen kiinnostavia sukelluskohteita ovat ”Madivarut”, eli paikat joihin ”Madit” eli Mantrarauskut tulevat. Lisäksi hylkykohteitakin löytyy niistä kiinostuneille.
Suomalaisen kannalta voisi sanoa että Malediiveillä on vuoden ja kellon ympäri aina sama lämpötila ilmassa ja vedessä, noin 28…31 astetta pääkaupunki Malen läheisyydessä. Vuodenaikoja ovat kaksi erilaista monsuunikautta: koillismonsuuni eli ”iruvai” marrakuusta huhtikuulle, sekä lounaismonsuuni eli ”halhangu”. Iruvain aikana sataa hyvin vähän ja tuulet ovat heikompia. Halahangun aikana kesäkuusta elokuulle asti sateita tulee enemmän ja tuulet voivat olla voimakkaita. Trooppisia myrskyjä päiväntasaajan alueella ei juuri ole, mutta Malediivien pohjoisille atolleille saattaa joskus ulottua myrskyalueiden reunoja. Lämpimintä on iruvain aikana joulukuusta huhtikuulle, joskin iruvainkin aikana voi olla hyvinkin pilvisiä päiviä.
Sukeltamiseen monsuunin suunta vaikuttaa hyvin paljon. Iruvain eli koillismonsuunin aikana merivirrat tulevat pohjoisen ja idän väliltä, jolloin vesi virtaa atollien itäpuolisista kanduista sisään, ja länsipuoleisista kanduista ulos. Itäpuolisten atollien itäreunoilla vesi on tällöin kirkkaimmillaan ja näkyvyys veden alla helposti 40 metriä. Itäpuolisten Kandujen suuaukoilla nähdään tällöin paljon haikaloja ja suurempia avomerikaloja. Läntisten atollien puolella on tällöin paljon planktonia ja näkyvyydet tästä johtuen selvästi heikompia kuin itäpuolella. Heikko näkyvyys Malediiveillä tarkoittaa ”vaivaista” 20 metriä. Länsipuolisten kandujen ulosmenoissa nähdään tällöin planktonia syöviä isoja kalalajeja, eli Mantarauskuja sekä valashaita. Merivirojen pitäisi olla heikoimmillaan helmikuusta huhtikuulle, joskin suomalainen sukeltaja ei näitäkään virtauksia heikoiksi kutsuisi. Vesi on iruvain aikana lämpimillään eli noin 28…29 astetta Male atolleilla.
Halahangun eli lounaismonsuunin alkaessa merivirrat alkavat kääntymään vastakkaiseen suuntaa ja virtaus tulee lopulta etelän ja lännen välistä. Veden lämpötila putoaa muutaman asteen 26 asteeseen. Merivirran kääntyneen suunnan vuoksi kirkkain vesi löytyykin nyt länsipuolelta atolleja, ja isommat haikalat, kotkarauskut ja tonnikalat bongataankin nyt länsipuolisten kandujen suilta. Kylmempi vesi houkuttelee paikalle esim. vasarapäähait. Vastavuoroisesti itäpuolella on paljon planktonia, huonommat näkyvyydet sekä tietenkin valashait ja mantarauskut. Halahangun aikana merivirrat voivat olla todella voimakkaita.
Malediiveillä paikallinen asutus ja turismi on pidetty tiukasti erillään toisistaan. Paikalliset asuvat omilla perinteisillä saarillaan omassa rauhassaan, ja turisteja varten on rakennettu hotellit ennestään asumattomille saarille, eli turistit viettävät enimmäkseen aikaansa omilla ”resort island” hotellisaarillaan tai vaihtoehtoisesti kiertävät saaristoa safariveneillä, jotka ovat käytännössä kelluvia hotelleja. Turistit saapuvat ja poistuvat pääkaupunki Malen vieressä olevan saaren ison lentokentän kautta. Malen lentokenttä on käytännössä kiitoradan ja terminaalin peittämä saari, ja sieltä matka jatkuu omalle lomasaarelle joko veneellä, tai pienemmällä vesitasolla lentäen. Pääkaupunki Maleen pääsee lentokentältä vesitaksilla. Male sijaitsee Pohjoisen Male-atollin eteläpäässä, ja aikalailla keskellä saariryhmää.
Vaikka atolleja onkin peräti 26, turistien lomasaaria on rakennettu näistä vain harvoihin, pääkaupunki Malea lähinnä oleville atolleille. Näitä ”turisti-atolleja” ovat: Pohjoinen ja Eteläinen Male, Ari, Vaavu, Raa, Baa, Meemu, Faafu Dhaalu. Kaukaisimmille atolleille saariryhmän pohjois- ja eteläreunoille turistit harvoin menevät. Safariveneet kiertävät myöskin lähinnä Malea olevia atolleja, tyypillisimmin Male- ja Ari-atolleja.
Atolleilla on kahdenlaiset nimet: sekä viralliset hallinnolliset nimet, sekä vanhemmat perinteiset nimet. Kartoissa näkee käytettävän molempia nimi, joskus rinnakkain.
Sukeltaminen Malediiveilla
Malediiveilla erilaiset sukelluskohteet tarjoavat erittäin paljon vaihtelua ja ovat hyvin erilaisia. Valinnanvaraa löytyy siis harvinaisen paljon. Nähdäkseen erilaisten sukelluskohteiden kirjon, joutuu kylläkin käyttämään paljon aikaa ja matkustamaan veneellä laajalla alueella. Sukeltamisen kannalta eniten saa matkasta irti safariveneellä, viikon tai kahden kierroksella useamman atollin läpi. Safariveneillä on mahdollista sukeltaa 3…4 kertaa päivässä ja mahdollista päästä kohteille jotka muuten ovat ulottumattomissa. Mikäli haluaa tehdä muutakin kuin vain sukeltaa, on paikallisella sukelluskeskuksella varustettu hotellisaari vaivattomampi vaihtoehto. Tällöin sukeltaminen rajoittuu oman lomasaaren kotiriuttaan (house-reef), sekä lyhyen venematkan päässä oleviin lähikohteisiin.
Suomen oloihin tottuneelle sukeltajalle lämmin vesi ja mielettömän hyvä näkyvyys tekevät sukeltamisesta helppoa. Toisaalta voimakkaat merivirrat voivat tuottaa niihin tottumattomille suomalaisille sukeltajille ikäviäkin yllätyksiä. Merenalaisen elämän runsaus – sekä määrän että lajien kirjon suhteen – on Suomen vesiin verrattuna aivan häkellyttävää.
Vesi on maaliskuussa noin 29 astetta pinnalla ja 30 metrissä 28 astetta. Tällaisessa vedessä pärjää lähes ilmankin märkäpukua ja useimmille riittää 3 mm lyhyt puku. Viluisimmat käyttävät pitkää 5 mm pukua ja huppua. Lyhyen puvun etuna on se että pukeminen ja riisuminen on nopeaa ja helppoa, ongelmana on se että avoimeksi jäävät käsivarret ja sääret ovat alttiina kalojen puremille, pistoille ja terävien korallien raapaisuille.
Malediiveilla laki rajaa suurimman sallitun sukellussyvyyden 30 metriin, ja vain suoranoususukellukset on sallittu. Suositeltu sukellusaika on 45 minuuttia. Nitroksia ei käytännössä tunneta ja sukelluspullojen yleisin tyyppi ja koko on Alumiininen 10 litraa 200 bar. Omalle safarireissullemme olimme hankkineet erikoistilauksena ja lisärahalla hiukan isompia pulloja, teräs 15/200 sekä alumiini 12/200:ia.
Painekammioita löytyy Malediiveilta kahdesta paikasta: Pohjoisen Male-atollin Bandos-saarelta, sekä Ari-atollilta. Näihin onnistuu nopea kuljetus pikaveneillä ja vesitasoilla.
Safarivene
Veneemme ”Island Safari 1” on 30 metriä pitkä vuonna 2003 käyttöön otettu moottorivene. Hyttejä on 9 kpl, joiden majoituskapasitetti 20 henkeä ja miehistöä 10 henkeä. Me päätimme majoittaa vain 2 henkilöä hyttiä kohden, joten reissulle mahtui sukeltajia 18 kpl. Hyteissä on ilmastointi, omat kylpyhuoneet, joissa WC ja suihku. Veneen yleisiin tiloihin kuului ruokasali, salonki ja aurinkokansi. Veneen palveluihin kuuluivat huonesiivoukset, kaikki ateriat, iltaohjelmat sekä sukellusoppaiden palvelut. Ruoka ja juomavesi sisältyivät hintaan, mutta muut juomat oli maksettava erikseen matkan lopuksi. Salongissa pidettiin briiffaukset ja iltaisin salongin baarista saimme olutta ja muita virkistäviä juomia. Veneissä oli oppaat mukaan lukien 10 hengen miehistö, joista kaikki muut Malediivilaisia, paitsi virallinen baarimikko Intiasta.
Malediivien lain mukaan muslimit (mikä tarkoittaa kaikki Malediivilaiset) eivät saa edes koskea alkoholijuomiin, minkä vuoksi ulkomaalainen baarimikko on välttämättömyys. Todellisuudessa oluttölkkeihin koskeminen ei ollut kenellekään miehistöstä mikään ongelma, ja reissun kuluessa kävi ilmi että ainakin sukellusoppaillemme myös olut ja väkevämmät juomat maistuvat siinä missä meille muillekin, siis iltaisin.
Sukellustoimintaa varten isoa venettä seurasi mukana toinen pienempi noin 20 metrinen vene, ns. diving-dhoni, josta käsin kaikki sukellukset suoritettiin. Dhonissa säilytettiin kaikki sukellusvarusteet ja pullot täytettiin siinä olevilla kompressoreilla. Ketterämpänä aluksena sillä oli helpompi viedä sukeltajat kohteeseen ja noukkia taas takaisin. Iso vene ankkuroitiin reitin varrella sopiviin kohtiin, ja yöksi valittiin hyvien yöunien kannalta rauhallinen paikka. Joinakin iltapäivinä ja iltoina teimme retkiä paikallisiin saariin ja yhtenä iltana söimme illallista autiolla saarella. Pisimmät siirtymämatkat taitettiin päivällä sukellusten välillä ja olivat enimmillään 3 tuntia. Lisäksi isomman veneen hinauksessa mukana kulki pienempi perämoottorivene, jolla pääsi näppärästi pienempiin saariin.
Päiväohjelma
Normaali päiväohjelma oli suunnilleen seuraavanlainen:
- herätys noin klo 6
- heti sen jälkeen ensimmäisen sukelluksen briefing, ja sitten dhoniin
- ensimmäinen sukellus noin klo 7…8, sen jälkeen paluu veneelle
- aamiainen klo 9
- toisen sukelluksen briefing noin klo 10
- toinen sukellus klo 11…12
- lounas klo 13
- kolmannen sukelluksen briefing klo 14
- kolmas sukellus klo 15…16
- iltapäivän ohjelmaa 16…18
- illallinen klo 19
- nukkumaan, useinkin jo 21…22 maissa
Sukelluksemme
Kaikkiaan meillä oli 14 sukelluspäivää ja 3 sukellusta päivässä, eli enimmillään oli mahdollista tehdä 39 sukellusta. Yösukelluksia tehtiin vain kaksi, muuten kaikki olivat normaaleja päiväsukelluksia. Safarimme alkoi Malesta, josta lähdimme kohti etelää, ensin eteläiselle Male-atollille, sitten Vaavu eli Felidhoo atollille, josta edelleen Ari-atollille ja Rashdoon kautta Pohjoiselle Male-atollille ja takaisin Maleen. Kaikkiaan kiertelimme veneellä useiden satojen kilometrien mittaisen lenkin ja näimme melko kattavan otoksen erilaisista sukelluskohteista.
Seuraavassa taulukossa luettelo kaikista sukelluksistani:
nro | pvm | klo | atolli | kohteen nimi |
1 | 1.2.2009 | 12:34 | N. Male | Maagiri Rock |
2 | 1.2.2009 | 16:56 | S. Male | Vaagali caves |
3 | 2.2.2009 | 7:26 | S. Male | Vaagali balcony |
4 | 2.2.2009 | 11:11 | S. Male | Miyaru Faru |
5 | 2.2.2009 | 14:58 | S. Male | Kuda Giri |
6 | 3.2.2009 | 7:03 | S. Male | Guiraidhoo Kandu |
7 | 3.2.2009 | 11:32 | Vaavu | Medhu Kandu |
8 | 3.2.2009 | 15:39 | Vaavu | Alimathaa House Reef |
9 | 4.2.2009 | 7:03 | Vaavu | Miyaru Kandu |
10 | 4.2.2009 | 10:42 | Vaavu | Hulhudhoo Kandu |
11 | 4.2.2009 | 14:40 | Vaavu | Fushi Kandu |
12 | 5.2.2009 | 6:54 | Vaavu | Fotteyo, Hurahu Kandu |
13 | 5.2.2009 | 10:43 | Vaavu | Anbaraa Giri |
14 | 5.2.2009 | 16:34 | Ari | Dhidhoo Beyru |
15 | 6.2.2009 | 7:40 | Ari | Kudarah Thila |
6.2.2009 | 11:33 | Ari | Snorkeling with Whale Shark, Maamigili | |
16 | 6.2.2009 | 12:15 | Ari | Maamigili Beyru |
6.2.2009 | 13:17 | Ari | Snorkeling with Whale Shark, Maamigili | |
17 | 6.2.2009 | 16:30 | Ari | Huru Elhi Beyru |
18 | 7.2.2009 | 7:38 | Ari | Rangali Madivaru |
19 | 7.2.2009 | 11:11 | Ari | Kalhu Handhi Huraa |
20 | 7.2.2009 | 14:47 | Ari | Radhdhiggaa Reef |
21 | 8.2.2009 | 7:33 | Ari | Reethi Thila |
22 | 8.2.2009 | 11:27 | Ari | Kandholkudhoo Thila |
23 | 8.2.2009 | 16:40 | Ari | Orimas Thila, 1st attempt |
23 | 8.2.2009 | 17:12 | Ari | Orimas Thila, actual dive |
24 | 9.2.2009 | 7:29 | Ari | Fish Head (Mushimasmingili) |
25 | 9.2.2009 | 11:22 | Ari | Fesdu Wreck |
26 | 9.2.2009 | 15:14 | Ari | Maaya Thila |
27 | 9.2.2009 | 18:31 | Ari | Maaya Thila, night dive |
28 | 10.2.2009 | 7:33 | Ari | Kalu Thila |
29 | 10.2.2009 | 14:30 | Ari | Bathala Maagau Kanthila |
30 | 10.2.2009 | Rashdoo | Rashdoo Madivaru Beyru | |
31 | 11.2.2009 | 7:30 | Rashdoo | Rashdoo Madivaru in the blue |
32 | 11.2.2009 | 11:30 | Rashdoo | Rashdoo Madivaru |
33 | 11.2.2009 | 14:45 | N. Male | Boduhithi Thila |
11.2.2009 | 15:58 | N. Male | Snorkeling with Mantas at Boduhithi | |
34 | 12.2.2009 | 7:30 | N. Male | Rasfari |
35 | 12.2.2009 | 11:50 | N. Male | Boduhithi Thila |
36 | 12.2.2009 | 18:25 | N. Male | Feydhoo Finolhu North Wall, night dive |
37 | 13.2.2009 | 7:14 | N. Male | Furana |
38 | 13.2.2009 | 10:57 | N. Male | Bodu Banana Reef |
39 | 13.2.2009 | 14:28 | N. Male | Back Faru of Hulhumale Reef |
Koska olimme vuokranneet koko veneen full-charterina täysin omaan käyttöömme, meillä oli luonnollisesti täysi vapaus itse päättää reitistä ja sukelluskohteista. Päädyimme kuitenkin antamaan pääoppaalle Niyanille melko vapaat kädet reitin ja kohteiden valinnassa, sillä luonnollisesti hän tunsi paikat ja olosuhteet paljon paremmin kuin kukaan meistä. Me lähinnä esitimme toivomukset siitä mitä kaikkea haluaisimme nähdä ja Niyan yritti parhaansa mukaan etsiä meille sopivia kohteita.Sukellusoppaamme Niyan ja Ibbey olivat Malediivilaisia ja ilmeisesti suuri osa sukellusoppaista Malediiveillä onkin paikallista väkeä. Tämä käytäntö poikkeaa mm. Punaisen Meren ja Thaimaan käytännöistä, missä oppaat ovat lähes aina Eurooppalaisia eikä paikallisia juuri näissä tehtävissä näe. Niyan oli oppaista kokeneempi ja puhui erinomaista englantia. Ibbey oli melko uusi opastehtävissä, mutta sukeltajana kyllä erittäin kokenut. Käytännössä Niyan näytti toimivan veneellä päällikön asemassa ja hoiti suurimman osan kommunikoinnista ryhmämme kanssa ja piti tärkeimmät briiffaukset.
Koska Malediiveilla lääniä riittää ja melkein mikä tahansa riutta on kelvollinen sukelluskohde, on myöskin selvää että paraskaan opas ei voi yksityiskohtaisesti tuntea joka ikistä mahdollista sukelluskohdetta kiven ja kalan tarkkuudella. Tämä poikkeaa esim. Similanin saaristosta, jossa välillä tuntuu että oppaat tuntevat jokaisen mureenankin nimeltä. Lisäksi Malediiveilla merivirrat ovat todella voimakkaita ja käyttäytyvät arvaamattomasti, joten aina ei voi olla etukäteen varma mihin virrat vievät ja mitä tulee lopulta nähdyksi.
Luokituskortit meillä oli turhaan mukana, sillä niitä ei ollut kukaan kiinnostunut tarkistamaan. Oppaamme Niyan kuittasi asian matkan alussa vain toteamalla ensimmäisessä briiffauksessa että ”kaikillahan oli varmaan joku luokituskortti, eiks niin?”. Olimme kylläkin etukäteen lähettäneet tiedot kaikkien sukeltajien luokituksista ja kokemuksesta. Koko porukka oli erittäin kokeneita sukeltajia ja sukelluskouluttajia, minkä oppaat varmaankin jo ensimmäisellä sukelluksella huomasivat.
Omat oppaamme olivat selvästi henkilökohtaisesti mieltyneitä sukeltamaan kovissa virroissa ja näkemään isompaa kalaa.
1 kommentti
Malediivit 2016, sukellusmatkan suunnitelma | Ian Leiman Sukellusblogi & #183;2015-12-05 14:40
[…] kävin Malediiveilla vuonna 2009 samanlaisella kahden viikon safarilla, mutta silloin kiersimme keskiosan atolleja. Näillä […]