RajaAmpat_Islands
Tämä blogiartikkeli kuluu kategoriaan “RajaAmpat-2011” joka kertoo Indonesian matkasta.
Raja Ampatin saaristo sijaitsee päiväntasaajalla Filippiinien, Borneon ja Solomon-saarten rajaaman “Korallikolmion” ytimessä, Koillis-Indonesiassa Länsi-Papuan saaren luoteisessa päässä “Linnunpään” niemimaan ympäristössä. “Raja Ampat” tarkoittaa Bahasa Indonesian kielellä neljää kuningasta, jotka muinaisen tarun mukaan asuttivat alueen neljä suurinta saarta, jotka ovat nimeltään: Bantanta, Waigeo, Salawati ja Misool. Pienempiä saaria alueeseen kuluu noin 1500, joista suurin osa on asumattomia. Saaristo kuluu Australian mannerlaatan pohjoisimpaan osaan. Saariston pinta-ala on 50000 m2. Alueella on hyvin vähän ja harvaa asutusta, ja paikalliset asukkaat elävät vieläkin hyvin perinteisellä tavalla, kaukaisimmat kylät ilman mitään kontakteja ulkomaailmaan.
 
Raja Ampatin aluetta pidetään varmuudella koko maapallon runsaimpana merenalaisen bio-diversiteetin alueena ja arvioidaan että siellä kasvaa mm. 70% koko maapallon kovista korallilajeista ja 50% pehmeistä korallilajeista. Alue on myös erittäin harvaan asuttu sekä hyvin kaukainen ja jopa Indonesian mittapuulla vaikeapääsyinen kolkka maailmassa. Siksi se on säilynyt näihin päiviin asti luonnontilaisena ja koskemattomana. Kaukaisen sijainnin vuoksi alueen merenalaista elämää on tutkittu hyvin vähän, ja sieltä löytyy jatkuvasti vielä 2010 luvullakin tieteelle ennestään tuntemattomia kala- ja korallilajeja. Vuoden 2008 lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan Raja Ampatin alueella oli löydetty ja luetteloitu siihen mennessä 1350 erilaista kalalajia ja 600 lajia kovia koralleja. Uusien löydösten määrä on tästäkin vielä kasvanut, ja kasvaa jatkuvasti. Yhdellä ainoalla sukelluksella on mahdollista nähdä enemmän lajeja kuin mitä koko Karibianmeren alueelta löytyy.
Raja Ampatin alue on näihin päiviin asti säästynyt turismilta lähes kokonaan, ja vielä 2010 luvullakin alueelta löytyy vain muutama hyvin pieni ja vaikeasti saavutettava matkailukohde. Alueella sukeltaminen onnistuu kattavasti vain erityisiä sukellustukialuksia käyttäen, näitä kutsutaan englanninkielellä “live aboard” aluksiksi. Viimeisen 10 vuoden aikana alueelle on ilmaantunut lähes 20 sukellustukialusta, jotka tarjoavat laitesukeltajille täyden palvelun risteilyitä alueelle. Sukellustukialukset ovat eräänlaisia laitesukeltajien uivia hotelleja, jotka toimivat täysin omavaraisesti viikosta kahteen kestävän risteilymatkan ajan. Alusten kapasiteetti on tyypillisesti luokkaa 12…20 sukeltavaa asiakasta. Viikon risteilyn hinta, joka sisältää kaikki palvelut sukelluksineen, vaihtelee tyypillisesti haarukassa 3000…6000 Euroa per sukeltaja, ja risteily isommalle porukalle on syytä varata vähintään vuosi tai kaksi etukäteen.
Tunnettuimpia sukelluspaikkoja aluella löytyy Dampierin salmen alueelta sekä Misoolin saaren itäpuolielta.

Dampierin salmi

Dampierin salmi sijaitsee Waigeon ja Batantan saarten välissä, josta alla kartta sisältäen meidän reissumme reitin ja sukelluskohteet. Dampierin salmi on eniten sukellettu osa Raja Ampatia, sillä salmen kaikki kohteet ovat päivän venematkan päässä Sorongista, jossa on lentokenttä. Näillä nurkin on muutama resortti. Salmessa voi olla hurjat virtaukset. Täällä voi nähdä mm. kuuluisia kääpiömerihevosia (Pygmy Seahorse) sekä mattohaita.
Waigeo

Misool

Misoolin saari on kauempana etelässä, ja sinne päästääkseen on lähes pakko ottaa liveaboard. Misoolissa sukelletaan kaukaisen sijainnin takia vähemmän, mutta nähtävää siellä riittää lähes loputtomiin.
Misool kuuluu Raja Ampatin alueen eteläiseen osaan ja siitä alkaa Papualaisen kulttuurin vaikutusalue. Misoolissa oli mielestäni koko matkan hienoimmat sukelluskohteet ja pinnan päällinen maisema oli myös vaikuttava. Sinne on päivän laivamatka Sorongista, ja nopealla pikaveneellä neljän tunnin merimatka. Misoolissa on yksi ainoa turistikohde “Misool Eco Resort”, johon mahtuu 18 asiakasta. Niillä nurkin ei siis ole turismia liiaksi asti ja satunnainen ohikulkija ei sinne eksy. Joitakin vuosikymmeniä sitten paikalliset elivät vielä kivikautiseen tapaan, mutta nykyään vaatteet ovat vaihtuneet länsimaalaiseen tyyliin, useista kylistä löytyy sähkögeneraattori ja veneistä perämoottorit. Läntiset lähetyssaarnaajat ovat tuoneet paikalle kristinuskon, ja koko Länsi-Papuan alue  poikkeaakin muusta Indonesiasta siitä että kylistä löytyy ristillä varustettu kirkkorakennus moskeijan sijaan.
Misoolin pääsaari on kooltaan reilut 2000 km2 ja sitä kiertää kymmenien kilometrien levyinen ulkosaaristo, joka käsittää satoja pienempiä saaria, ja tuhansittain luotoja ja kareja. Idän ja kaakon nurkalla oleva saaristo on turvallisinta sukeltaa sillä siellä ei ole tavattu krokotiileja. Suolaisen veden krokotiileja on lähinnä Misoolin länsipuolella ja siellä on vaara tulla krokotiilin syömäksi, joten sukellustukialukset eivät halua viedä asiakkaita sinne. Tällä merialueella pohjan syvyys on parin sadan metrin luokkaa ja sukellusnäkyvyys ei siksi niin huippuluokkaa kuin syvällä Bandamerellä. Saaret ovat usein jyrkkäreunaisia ja korkeita, ja rinteillä kasvaa tiheää sademetsää.

Misool


Kolme päivää sukeltamista Misoolin koillisen nurkan saaristossa on vain kevyt pintaraapaistu tästä alueesta. MSY Seahorsen oppailla on tiedossaan muutama kymmenen hyvin tutkittua sukelluskohdetta, mutta jokaisella risteilyllä etsitään ja kokeillaan myös uusia lupaavia paikkoja. Näkyvyys oli selkeästi huonompi kuin Bandasaarilla, mutta kuitenkin vielä ihan hyvä. Bandasaarilla oli jo runsaasti erilaista korallia ja kalaa, mutta Misoolissa kaikki oli tästä vielä toiseen potenssiin runsaampaa ja monimuotoisempaa, ja korallien osalta ennen kaikkea värikkäämpää. Ja kun kalaparvia näkin, niin parvet olivat joskus valtavia. Erilaisia lajeja oli todellakin kaikkea niin runsaasti, että uusien lajien tunnistaminen ja nimien opettelu laivan runsasta kirjastoa käyttäen tuntui jo ylivoimaiselta tehtävältä. Misoolissa pitäisi sukeltaa useampi kuukausi, että oppisi tunnistamaan kaikki lajit. Toki yleisimmät ja muualta tuttuja lajeja oli paljon, mutta valtavasti näki sellaista jota ei muualla näe.
Misoolissa nähtiin jo heti alkuun mattohaita (Wobbegong), vilaukselta mantarauskuja ja pienempiä kääpiömerihevosia (mm. Hyppocampus denise ja bargibanti).