Tämä kuluu sarjaan AOWD-kurssi, jonka edellinen osa on tässä.
Reissun ensimmäinen sukellus oli Hangossa Keulakuvahylylle (Elisabeth & Osborne). Hylky on (Hanko Divingin toimesta) hyvin poijutettu siten että poiju on parin tonnin betonilaatassa hylyn vieressä kiinni, ja laatalta menee 20 metrinen merkkinaru hylyn luo. Pohja on 18 metrissä, hylyn kokka 12 metrissä. Hessu oli päättänyt että tämä sukellus olisi sitten se nosteenhallinta. Tämä tarkoitti käytännössä Hessun mielestä sitä, että me neljä AOWD:n suorittajaa menisimme Hessun mukana alas hylylle, poistuisimme vähän aikaisemmin ja poijunarussa roikkuen kokeilisimme hallita nostetta parilla eri syvyydellä, vaikkapa 12 m ja 6 m ja jotenkin silleen, Hessu itse jäisi sukeltamaan hylkyä. Ja ennen pohjalle lähtöä oli tarkoitus että kukin kokeilisi veneen takalaidalla että painoja on oikea määrä. Painotuksen kokeilu meni kumminkin lähtöhässäkässä aika pipariksi, Hessu nimittäin halusi hylylle ensimmäisenä ennen kuin muut pääsevät pöllyttämään pohjaa ja pilaamaan häneltä näkyvyyden. Hylylle kuitenkin päästiin ja Hessu lähetti vähän ajan päästä koko porukan opettelemaan sitä nosteenhallintaa nousuköydellä, hän itse tosiaankin jäi katsomaan sitä hylkyä. Nähdäkseni kukaan ei kyllä varsinaisesti oppinut tässä nosteenhallinnasta mitään uutta, ja jos oppikin, niin Hessu ei ainakaan sitä oppimista ollut edesauttamassa. Mitään loppubriiffausta ei pidetty sukelluksen jälkeen.
Myöhemmin olen kuullut, ja kerran nähnytkin, kuinka muut ovat tehneet kaksistaan opettajan kanssa pitkän ”peak performance buoyancy”sukelluksen, jossa opettajan kanssa on ihan oikeasti ja henkilökohtaisesti katsottu ensin painotus ja sukellusasento kunnolla kohdilleen ja sitten harjoiteltu erilaisilla syvyyksillä ja pienin harjoituksin kuten vanteiden läpi sukeltaen sitä nosteenhallintaa. Ja lopuksi on pidetty loppubriiffaus, jossa on käyty läpi miten asiat sujuivat ja saatu vinkkejä nosteenhallinnan parantamiseen ja asian opetteluun jatkossa. On aika paljon opettajasta kiinni, mitä tästä saa irti.
Tässä sukelluksessa ei tosin ollut muuta vikaa kuin että vastine rahalle oli heikohko. Lähellä piti tilanteet seurasivat sitten myöhemmin….
<- Edellinen osa, Seuraava osa ->.
Coolaroon hylky
Rahtilaiva M/S Coolaroon hylyn kappaleet Helsingin Gråskärsbådanin eli Hallinluodon eteläpuolella ovat eräs suosituimmista pääkaupunkiseudun sukelluskohteista. Göteborgissa 1956 rakennettu Ruotsalainen rahtilaiva ajoi karille 27.10.1961 ja pahoin vaurioituneena vajosi myrskyssä kahteen osaan katkenneena karikon päälle 8.12.1961. Alus Lue lisää…