Yleistä
Matkan toteutuneet kustannukset
| Sukelluspaketti Gulen Divecenter | 1 248 € |
| Lennot ja matkatavarat | 342 € |
| Lunch & dinner package, 7 päivää | 294 € |
| Maakuljetukset | 161 € |
| Omat juomat | 115 € |
| Ateriat Bergenissä | 113 € |
| Hotelli / Scandic Torget Bergen | 94 € |
| Kaasulasku Gulen | 70 € |
| Aamiaistarvikkeet | 44 € |
| Yhteensä kaikki | 2 480 € |
Koska sukelluspaketti oli varattu jo 2019, niin saimme sen nyt vanhaan hintaan 1248 €. Uusi hinta webbisivulla https://www.gulendiveresort.com/book-now/ on nyt vuodelle 2022 lähes tuplaantunut 2205 €. Tällä pakettihinnalla matkan kokonaishinnaksi olisi tullut 3437 €. Vertailun vuoksi: kolmella tonnilla tekee jo kahden viikon liveaboard matkan vaikkapa Malediiveille ja siihen kuuluisi noin 30 sukellusta. Viikon livarin Malediiveille tekee alle kahdella tonnilla.
Sukelluksia tällä matkalla tehtiin 9 ja matkapäiviä kertyi 8. Sukelluksista vain 4 oli hylyille. Tarkoitus oli tehdä 12 sukellusta ja näistä suurin osa hylyille, mutta huonojen säiden vuoksi sukelluksia hylyille tuli näin vähän. Paikka on hyvin keliherkkä ja ei ole mitään takeita, että hylyille pääsee. Huonolla tuurilla sukelletaan koko viikko rannasta.
Olen pitänyt kirjaa kaikista sukellusmatkoistani vuodesta 2006 lähtien ja tähän mennessä matkoja on kertynyt lähes 30. Jokaisesta matkasta voi laskea hinnan per sukellus, ja matkapäivän hinnan. Tälle matkalle hinnat olivat:
- 276 € per sukellus
- 310 € per matkapäivä
Sukelluksen hinta on kaikista tähän aistisista matkoistani ylivoimaisesti kallein, koska sukelluksia kertyi nyt näin vähän. Matkapäivän hinta toiseksi kallein. Tosin, vaikka kaikki 12 tavoiteltua sukellusta olisi tehty, olisi hinta sukellusta kohti siltikin vielä 207 €. Tyypillisesti sukelluksen hinta kalliillakin matkalla on satasen luokkaa ja matkapäivät parin sadan luokkaa. Norja on kallis!
Toteutunut aikataulu
| La | 7.5.2022 | Lento Helsinki-Bergen, AY941 16:05 HEL – Bergen Flesland (BGO), 18:00 ajo Gulenin 18:00-21:00 |
| Su | 8.5.2022 | 1. sukelluspäivä, 2 sukellusta: ranta, Ferndale-Parat |
| Ma | 9.5.2022 | 2. sukelluspäivä, 1 sukellus: Oldenburg |
| Ti | 10.5.2022 | 3. sukelluspäivä, 2 sukellusta: ranta |
| Ke | 11.5.2022 | 4. sukelluspäivä, 1 sukellus: Frankenwald |
| To | 12.5.2022 | 5. sukelluspäivä, 2 sukellusta: Frankenwald, bio |
| Pe | 13.5.2022 | 6. sukelluspäivä, 1 sukellus: ranta |
| La | 14.5.2022 | Ajo Bergeniin 10:00-12:30 yötä Bergenissä: Scandic Torget Bergen |
| Su | 15.5.2022 | 10:00 Taksilla kentälle Lento Bergen-Helsinki AY941 HEL – BGO 16:05 – 18:40 |
Sukellukset
| Number | Dive date | Entry time | Place | Dive time | Depth | Pres Start | Pres End | Depth Avg | O2 |
| 842 | 2022-05-08 | 10.29 | Gulen house reef | 61 | 29,7 | 175 | 90 | 13,72 | 32 |
| 843 | 2022-05-08 | 16.23 | Ferndale & Parat | 51 | 37,1 | 196 | 105 | 16,85 | 26 |
| 844 | 2022-05-09 | 13.08 | Oldenburg | 45 | 39,4 | 184 | 99 | 23,36 | 26 |
| 845 | 2022-05-10 | 11.25 | Gulen house reef | 56 | 34,7 | 180 | 85 | 15,81 | 27 |
| 846 | 2022-05-10 | 15.11 | Gulen house reef | 61 | 23,4 | 185 | 89 | 15,38 | 27 |
| 847 | 2022-05-11 | 15.41 | Frankenwald | 45 | 36,8 | 194 | 89 | 21,54 | 26 |
| 848 | 2022-05-12 | 11.47 | Frankenwald | 44 | 34,7 | 195 | 89 | 22,86 | 28 |
| 849 | 2022-05-12 | 15.15 | Troll Wall | 41 | 33,6 | 165 | 61 | 18,75 | 24 |
| 850 | 2022-05-13 | 13.56 | Gulen house reef | 58 | 20,7 | 155 | 70 | 14,13 | 21 |
Sukellettujen hylkyjen sijainnit
| Hylky | GPS | linkki |
|---|---|---|
| Ferndale | 61.154, 5.017833 | http://dykkepedia.com/wiki/Ferndale |
| Oldenburg | 61.206963, 5.817604 | http://dykkepedia.com/wiki/Oldenburg |
| Frankenwald | 61.039333, 4.731333 | http://dykkepedia.com/wiki/Frankenwald |
Valokuvat
Linkit:
- sukellus: https://photos.leiman.fi/f825714302
Sukeltajat
Matkalla oli 12 sukeltajaa, kaikki Suomalaisia kokeneita tekki- ja hylkysukeltajia sukellusseuroista Nousu, US ja Kupla. Vain yksi repesukeltaja Triton Tek CCR:llä, jonka bailout on selkäkaasupulloissa koska itse repe on etupuolella. Muilla pelkät tuplat 2*12 litran teräspullot selässä ja tilanteen mukaan dekokannut sivulla.
Keskus mainostaa että 12 tuplapullosukeltajaa on maksimi, joten sen mukaan rajattiin osallistujamäärä. Veneet tosin juuri ja juuri kantavat tämän kuorman ja melkeinpä itse sanoisin viikon kokemuksen jälkeen että 10 tuplapullosukeltajaa olisi käytännöllisempi maksimi. Hylyt ovat niin syvällä että niitä ei sinkkupulloilla sukelleta.
Matkan kulku
2.1. Tiedotustilaisuus 2022-04-26
Pidimme tiedotustilaisuuden Ison Omenan kirjastossa, jossa käytiin läpi tulevan matkan kulku. Samalla sovittiin sukellusparit etukäteen, ja sovittiin että sukellusparit myös majoittuvat samoihin kahden hengen huoneisiin. Tomi oli sukellusparini.
2.2. perjantai 2022-05-06, pakkaus
Hannu oli varannut meidän lennot ja kysynyt hyvissä ajoin tarviiko joku lisälaukun, kun lippuun vakiona kuului vain yksi 23 kg laukku. Mä olin ilmoittanut että yhden oman lisälaukun tarvitsen varmasti ja sen Hannu lisäsi varaukseen. Olin vain unohtanut että Finnair Silver kortilla saa ilmaisena etuna yhden lisälaukun, joten kun tarkistin omaa varausta, niin huomasin että nyt saankin viedä kolme laukkua. Päätin sitten että otan kolme laukkua niin ei tarvitse miettiä yhtään mitä jäätäisi pois, koska tekkisukellusmatkalle 2 laukkua tekeekin aika tiukkaa.
Mukaan olisi tulossa kaikki samat kamat kuin viime kesän Ahvenanmaan reissulle, poislukien tietenkin kaasupullot, lyijypainot ja vuodevaatteet. Meille oli luvassa sukelluskeskukselta selkään tupla-12L teräspullot, ja itselle olin varannut yhden alu-80-cuft dekokannun. On kuitenkin ihan eri juttu viedä nämä kamat lentokoneessa, kuin roudata ne omasta autosta suoraan sukellustukialuksen kyytiin.
Tein jo alkuviikosta pakkauslistan. Lukuisien aiempien sukellusmatkojen kokemuksella täydensin vain vanhoista listoista uuden version tätä matkaa varten. Sitten kokeilin miten kaikki kamat mahtuisivat kolmeen laukkuun, ja totesin että 3 laukkua on oikein sopiva määrä, yhteensä ruumaan menevissä laukussa kamaa olisi 69 kg. Reppuun oli pakko laittaa kaikki akulliset laitteet, kuten sukelluslamput, kamerat ym.
Päivää ennen lähtöä pakkasin kaikki laukut ja repun täysin valmiiksi seuraavan päivän lähtöä varten valmiin pakkauslistan mukaan. Yhteen vedettävään laukkuun kaikki laitepakettiin tulevat kamat 20 kg, toiseen vedettävään laukkuun vaatteet ja valokuvauskamat 19 kg. Kolmas – pehmeä laukku – sisälsi kuivapuvun, aluspuvun ja vara-aluspuvun, ja oli vain 16 kg.
Tilasin etukäteen Bergenin lentokentälle täyden lastin tax-free juomaa, jotta ei tarvitse ahtaaseen lentokoneeseen niitä ottaa, vaan ne voi kätevästi ottaa perillä mukaan. Norjaan saa viedä vain 1 litran väkeviä, 2 pulloa viiniä ja 6-packin olutta. Norjassa on alkoholi todella kallista ja ostaminen hankalaa, joten paras ottaa tax freesta mukaan kaiken minkä saa.
2.3. lauantai 2022-05-07, lento Norjaan
Olin jo alkuviikosta sopinut Teemun kanssa että mennään minun autolla lentokentälle, ja laitetaan parkkimaksu puoliksi. Varasin viikkoa ennen P5:sta paikan. Kamaa meillä kahdella oli sen verran että farkkuautoon ne juuri mahtuu, ja taksillakaan ei sitä määrää helpolla viedä.
Niin sitten lähdin kotoa 13 maissa, otin Teemun Matinkylästä kyytiin ja ajettiin lentokentälle. Remontin jälkeen Helsinki-Vantaalla on enää yksi terminaali ja lähtevien ajoramppi. Sinne dumpattiin meidän kaikki laukut ja Teemu vei ne sisälle, kun mä ajoin auton P5:een parkkiin. Sitten automaatille hakemaan tägit laukkuihin ja laukut drop-in automaattiin. Baggage drop oli myös uudistunut ja nyt laukut vain nakataan hihnalle ja automaatti osaa itse skannata tägit. Mielestäni toimi aika hitaasti ja jonotusta näihin ei ollut organisoitu kunnolla ja siellä oli kauhea kaaos.
Turvatarkastuksessa ei ollut tällä kertaa juurikaan jonoa, joten nyt aikaa lennon lähtöön oli runsaasti. Suurin osa matkaporukasta kokoontui Oak Barreliin, jossa ehdimme pari tuopillista ottaa. Olut on lentokentällä melko kallista, mutta Norjassa se onkin sitten vielä kalliimpaa.
Menolento Bergeniin oli pienellä ATR-potkurikoneella, joka oli myyty vain puolilleen, joten koneessa oli hyvin tilaa. Sain koko penkkirivin itselle ja vasemman puolen ikkunasta hyvät näkymät ulos. ATR lensi vain 4000 m korkeudessa. Norjan ilmatilassa ei ollut pilvistä, joten alla näkyi lumen peittämä vuoristo Oslosta Bergeniin, Bergenissä oli aurinkoista.
Bergenin kentälle laskeuduttiin aikataulussa klo 17:30. Bergen on samalla leveysasteella kuin Helsinki ja Atlantin rannalla, joten ilmasto on hyvin samanlainen. Bergenissä tosin sataa enemmän ja runsaammin, mutta nyt oli aurinkoinen päivä. Nappasin tax-freestä tilaamani juomakassin mukaan ja kaikki laukutkin saapuivat aika pian. Kolme isoa laukkuani sai lentokenttäkärryillä kuskattua aika helposti, mutta ilman kärryjä niiden siirtäminen oli tuskaa.
Ulkona meitä oli vastassa sukelluskeskuksen omistaja Örjan, ja sukellusopas Steffi. Kaikki laukut saatiin lastattua pakettiautoon, ja meidän kuljetukseen oli minibussi. Lähdettiin siitä hyvin pian ajamaan kohti Gulenia, jonne oli reilu kahden tunnin matka, ja matkan varrella lautalla vuonon ylitys. Hiukka ennen lauttaa kävimme marketissa ostamassa aamiastarvikkeet.
Guleniin saavuimme vähän ennen klo 22 kun aurinko oli laskemassa. Purettiin laukut ja majoituttiin huoneisiimme. Saatiin heti illallista baarissa. Tarjolla oli lasagnea, jonka täytteenä oli jotain lihakastikkeen kaltaista. Sitä riitti jokaiselle aika pieni siivu.
Sukelluskeskuksessa oli kaksi isoa rakennusta vuonon rannalla, alemmassa varsinainen sukelluskeskus ja baari, jossa ateriat tarjoiltiin. Ylemmässä rakennuksessa oli majoitustilat meille. Makuuhuoneita oli 8, jokaisessa 2 sänkyä, joten neljälle tuli oma huone ja loput jaetuissa kahden hengen huoneissa. Yhteisessä käytössä oli 2 kylpyhuonetta. Talon päädyssä iso olohuone ja keittiö, jossa aamupalat valmistettiin ja syötiin, ja iltaa enimmäkseen vietettiin.
Sukelluskeskuksen webbisivuilla mainostetaan että käytössä olisi myös sauna ja palju, mutta näitä ei kumpiakaan sitten ollutkaan. Sauna oli poistettu käytöstä ja vanha palju oli rikki, pihalla oli uusi ilmeisesti odottamassa asennusta.
Keskus sijaitsee vuonon kulmalla ja varsinainen Gulenin kylä on veden toisella puolella. Keskuksen laiturilla on kaksi venettä joilla hylkysukelluskohteille mennään. Isompi Vikingfjord vene, sekä 35 jalkainen RIB-vene MS Pirat. Alkuperäinen tarkoitus oli mennä joka päivä Vikingfjordilla merelle koko päiväksi. Sitten olisi sukellettu kahdella hylyllä, syöty veneellä lounas ja selkäpullot topattu ilmalla veneessä olevista varastosäiliöistä. Tämä suunnitelma ei sitten huonojen kelien takia toteutunutkaan. Keskuksen rannasta pääsi myös sukeltamaan, mutta siinä oli nähtävissä lähinnä merietanoita ja muuta pienempää merenelävää. Rannasta sukeltaminen ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta kelien takia sukellettiin enemmän rannasta kuin hylyillä.
Sitten nukkumaan koska oli aikainen herätys aamulla.
2.4. sunnuntai 2022-05-08, ensimmäinen sukelluspäivä
Aamulla herätys klo 7:15 ja aamupala klo 7:30 oli tarjolla olohuoneessamme. Olimme sopineet, että jokainen sukelluspari hoitaa vuorollaan aamupalan tarjoilun. Tähän kuului kahvien, puuron ja munien keittäminen, mehujen ja voileipätarvikkeiden asettaminen esille. Oli hyvä ratkaisu että tehtiin aamupalat itse, sillä sukelluskeskuksen tarjoama ei varmaankaan olisi kovin hääppöinen ollut.
Aamupalan jälkeen kasasin oman kamerasettini. Kamerana Olympus TG-6, PT-058 kotelossaan, laajakulmalinssi AOI UWL-4, videovalot NaNight 2x4000Lm, pitkien taittuvien varsien päässä.
Sitten klo 8 lähdettiin kaikki sukelluskeskukselle kasamaan settejä ja laittamaan kaikki varusteet kuntoon. Meillä oli ensimmäinen briiffaus klo 9:30, ja sen jälkeen sai mennä veteen. Sukellustoiminnan avustajiksi oli Örjan palkannut saksalaisen pariskunnan Steffin ja Marekin ja he olivat juuri aloittaneet. Sukelluskeskus oli ollut koko korona-ajan suljettuna ja vasta maaliskuussa oli toiminta saatu aloitettua, tosin meitä ennen ei ilmeisesti ollut montakaan asiakasta vielä käynyt.
Ilmeni että meidän pitää itse täyttää pullomme ja toimia itse gas-blendereinä, sillä Steffillä ja Marekilla ei ollut gas-blender kortitusta. He eivät ylipäätään olleet tekkisukeltajia itse vaan olivat toimineet aiemmin Aasiassa päin divemastereina. Mattias sai kunnian toimia meidän vastuullisena gas-blenderinä, mutta pullojen täyttöä toki vuoroteltiin eri päivinä. Sukelluskeskuksessa oli täyttölaitteet suunniteltu lähinnä paineilmatäyttöjä varten, Nitroksia ja trimiksiä pystyi tekemään vain osapaineella. CFM:ää ei ollut. Paineilma tuli ison varastosäilöpankin kautta, joten ilmaa sai pulloihin hyvin nopeasti.
Sain 2×12 litran teräs tuplapullot #4 käyttöön ja niihin täytettiin ekaa sukellusta varten 32% Nitroksia. Kasasin oman setin nopeasti, eli wingi, alumiininen selkälevy ja hihnasto, kahdet regulaattorit, Nanight kanisterilamppu. Omassa hihnastossa on painotaskut ja laitoin niihin 2*3 kg lyijyä. Pullojen ympäri 2 kg painovyöllä, sillä V-painoja tai mitään sellaisia ei ollut tarjolla. Pukukaasupulloja ei myöskään ollut ja osa oli tuonut matkatavaroissa omat mukaan, mutta itsellä ei ollut.
2.4.1 sukellus 1/9 D842 Gulen house reef
Matkan ensimmäinen sukellus oli omasta rannasta. Tämän oli tarkoitus olla tarkistussukellus eli ”check dive”, jolla testataan että kaikki toimii omassa rannassa, ennen kuin aloitetaan sukeltaminen veneellä ulkomerellä.
Tomin pullojen täyttö vielä kesti, sen jälkeen kuivapuvut päälle ja hypättiin laiturilta veteen. Steffi toimi sukellusvanhimpana ja piti pöytäkirjaa. Laiturin alla oli 5 m vettä, veden lämpö 9 astetta, ja aika kehno näkyvyys, paljon kelppiä hiekkapohjalla ja romua. Meidän piti löytää pohjalla kulkeva putki, jota hetki etsittiin, sitten sitä seuraten syvemmälle rinnettä alas ja aika nopeasti löytyi putken oikealla puolella 30 metriä syvyyttä. Syvemmällä vesi oli jo aika kirkasta ja näkyvyys 10 metrin luokkaa. Palattiin rinnettä ylös ja oltiin pidempään 20-15 metrin syvyydellä. Räpsin kuvia sieltä ja täältä. Kuvattavaa oli lähinnä meritähtiä, merisiilejä, kaloja ei juuri näkynyt. Olisi ollut paljon pienempää makrokuvattavaa, mutta laajakulmalinssi ei siihen sopinut. Saatiin vajaa tunnin sukellus ja palattiin pohjaa pitkin laiturin päähän. Sukellus sujui hyvin ja omat kaikki varusteet toimivat hyvin. Kuivapuvun alla Weezle Extreme plus aluspuku, joka oli 9 asteiseen veteen täysin riittävä, ehkä jopa liiankin lämmin. Tomilla oli puvussa pientä vuotoa.
Kuvat: https://photos.leiman.fi/d842
Sukelluksen jälkeen pullot täyttöön ja tilattiin iltapäivän hylkysukellusta varten 26% Nitroksia, jolla pääsee 40 metriin.
Sitten lounasta tarjolla klo 13. Lounas oli aika laihaa keittoa ja siivu vehnäleipää, eli erittäin vaatimaton. Keittoa riitti vain pieni kulhollinen jokaiselle eli vähän nälkä siitä jäi.
2.4.2 sukellus 2/9 D843 Ferndale & Parat
Matkan ensimmäinen hylkysukellus oli Ferndale & Parat hylyille. Linkki Norjalaisen dykkepedian sivulle. Ferndale oli 117 metriä pitkä rahtilaiva, rakennettu Hampurissa 1925. Laiva oli 15.12.1944 kuljettamassa ammuslastia yön pimeydessä. Liittoutuneiden pommikoneet väijyivät päivisin Saksalaisen miehitysarmeijan merikuljetuksia, joten rahtia voitiin kuljettaa vain öisin ja kun silloin ei vielä laivoissa tutkia ollut, niin navigointi perustui kellolla ajoitettuihin reitteihin. Tämän laivan epäonneksi kapteeni ei ollut ottanut voimakasta myötävirtaa huomioon, joten laiva törmäsi keskellä Krakhellesund salmea olevaan Segelsteinen kiveen. Keskellä kapeaa salmea vettä löytyy yli 100 metriä mutta tämä kavala kivi sieltä nousee ja suoraan sitä päin laiva törmäsi. Seuraavana päivänä pelastusalus ja hinaaja Parat tuli apuun. Englannista lentänyt de Havilland Mosquito pommikone havaitsi alukset ja tulitti niitä. Molemmat alukset syttyivät tuleen ja Ferndalen ammuslasti räjähti. Molemmat alukset upposivat karikon rinteeseen. Ferndalen keula lähelle pintaa ja peräosan kohdalla pohja on 40 m. Parat upposi Ferndalen taakse ja on sen perä on 55 metrissä.
Nyt päästiin lähtemään keskuksen isolla veneellä Vikingfjordilla. Briiffaus sukelluskeskuksella klo 14 ja sen jälkeen aloitettiin veneen lastaus. Meidät jaettiin kolmeen neljän sukeltajan ryhmään. Veneen takakannella oli niukasti tilaa ja siinä mahtui vain 4 sukeltajaa laittautumaan kerrallaan. Minä ja Tomi oltiin viimeisessä ryhmässä. Takakannelle lastattiin setit oikeaan järjestykseen, niiden päälle puvut. Sisälle kaikki kuivat tavarat. Meno ja paluumatkat istuttiin sisällä lämpimässä salongissa. Vene lähti 15:00, venematka kohteelle kesti noin 40 min. Ylitettiin venematkalla Sognefjordin vuono, jossa oli aika leppoisa ja aurinkoinen keli. Hylky sijaitsi kapeassa salmessa kahden korkean saaren välissä ison korkean karin edessä vedenalaisessa rinteessä.
Örjan ajoi venettä ja oli ainoa tämän veneen ajotaitoinen. Kun päästiin perille niin Örjan piti meille briiffin hylystä ja sukellustoiminnasta tällä veneellä. Steffi ja Marek toimivat avustajina ja pitivät sukelluspöytäkirjaa. Venettä ei ankkuroitu vaan se ajeli vuonossa ja pudotti parin kerrallaan veteen ja sitten kävi noutamassa sukeltajan kerrallaan.
Minä ja Tomi päästiin viimeisinä veteen 16:20. Sitten heti pinnan alle etsimään hylkyä. Muutaman minuutin jälkeen Ferndalen keulaosan vasen laita löytyi 10 metrissä ja alettiin laskeutumaan kohti hylyn perää, joka 10 min jälkeen löytyi 36 metrissä. Siellä näkyi myös alempana hinaaja Paratin hylky, joka menee 70 metrin syvyyteen asti, mutta me käännyttiin takaisin Ferndalen kantta pitkin takaisin ylös koska Paratin päälle olisi tarvittu trimiksiä. Ferndalen hylky makaa noin 40 asteen kulmassa rinteessä ja sen runko on murtunut monesta kohdasta. Näkyvyys oli luokkaa 10 metriä ja vedessä paljon partikkeleita, aika valoisaa mutta näkyvyys ei mitenkään huippuhyvä. Hylky todella rikkinäinen ja kiinnostavia detaljeja ei paljoakaan jäljellä. Kelppiä ja mutta merikasvillisuutta paljon. Hylyn keula on alun perin tullut pinnalle asti, mutta on nyt sortunut metalliromuksi pitkin karikon yläpäätä noin 10 metrissä ja on paksun kelpin peitossa. 50 min jälkeen palattiin pintaan ja takaisin veneelle.
Veneeseen pääsi kätevästi hissillä. Sitten setti ja puku pois ja sisälle salonkiin lämmittelemään. Paluumatka sujui mukavasti dekokaljaa juoden ja keskuksella oltiin 16:20. Sitten veneen purku ja pullot täyttymään. Dekokalja maksoi 10 Euroa per purkki. Kuvat:
Illallinen oli klo 19. Nyt oli tarjolla pieni kanankoipi, riisiä ja pakastevihanneksia. Koipi oli tosi pieni ja täysin mauton ja vain yksi jokaiselle. Itse asiassa koipia ei riittänyt ihan kaikille. Siihen nähden että aterioista maksettiin 42 €/päivä/nokka, täytyy sanoa että päivän tarjonta alitti odotukset aika reilusti. Ruoka ei ollut erityisen maukasta ja sitä oli tosi vähän. Baarista sai olutta, viiniä ja drinkkejäkin jopa, mutta Norjan hinnat!
Sääennuste huomiselle näytti huonolta, kovaa tuulta ennustettiin. Tilattiin Tomin kanssa selkäpulloihin 26% Nitroksia ja dekopulloihin 50% jonka pitäisi sopia melkein minne vain. Sain 80 cu-ft alumiinisen pullon dekokannuksi. Siinä oli valmis rigaus ja oman happipuhtaan dekoregun olin tuonut mukana. Pullon venttiilissä oli jotain häikkää ja oli vaikeaa saada sitä tiivistymään. Useissa dekopulloissa oli samaa vikaa, mutta mitään ilmeistä selitystä ei keksitty.
Iltaa vietettiin omalla porukalla olohuoneessa ja juotiin itse tuotuja juomia.
2.5. Maanantai 2022-05-09
Aamulla meille kerrottiin että merelle ei sääennusteen mukaan voinut lähteä, joten menemme autoilla tekemään rantadyykin Oldenburgin hylylle. Sinne olisi ajomatkaa toista tuntia. Niin sitten aloimme pakkaamaan sukelluskamoja pakettiautoon, ja sukeltajat minibussiin. Liikkeelle päästiin lopulta klo 9:50. Ensin solan kautta Oppdalin lauttarantaan 34 km, josta isolla lossilla Sognefjordin vuonon ylitys Larvikiin. Sognefjord on Norjan pisin vuono, 200 km pitkä ja jakaa Norjan kahtia. Vuono on syvimmästä kohdasta 1300 m. Kaikki hylyt joilla sukelsimme olivat Sognefjordin pohjoispuolella, eli se piti aina ylittää. Nyt kun lossilla mentiin vuonon yli, niin saatoimme todeta että sääennuste oli mennyt pieleen ja veneellä olisi aivan hyvin voinut ylittää vuonon ja tämä automatka tehtiin turhaan.
Matkan varrella oli todella huikeat maisemat. Larvikin puolelta vielä 28 km ajo Vadeheimin kylään, jonka rannassa Oldenburgin hylky sijaitsee. Siellä autot parkkiin rannalle, josta pääsimme hylylle. Klo 12 oltiin perillä rannassa.
Mutta ensin piti laittaa setit kasaan ja syödä keittolounas. Tomin kanssa päästiin veteen vähän ennen klo 13. Otetiin dekokannut mukaan. Molemmilla 11 litra alukannut 50% Nitroksia. Oman dekokannun täytössä oli mennyt jotain pieleen ja siinä oli 67% ja 130 bar. Otin sen kuitenkin mukaan.
2.5.1 sukellus 3/9 D844 Oldenburg
Oldenburg oli 117 m pitkä rahtilaiva, rakennettu 1914 Wesermundessa alun perin hedelmien kuljetukseen Saksan ja silloisen siirtomaan Kameruunin välillä. Ensimmäinen maailmansota muutti suunnitelmat ja tästä laivasta tehtiin rahtilaivaksi naamioitu sotalaiva, jonka tehtävä oli upottaa vihollisen laivoja. Siinä tehtävässä se onnistui hyvin ja upotti peräti 45 laivaa. Sodan jälkeen laiva palasi siviilikäyttöön kunnes alkoi seuraava suuri sota. Laivaa käytettiin tällä kertaa vain rahdin kuljetukseen. Sodan lopulla 7.4.1945 laiva oli ankkurissa Vadheimin kylän edustalla Sognefjordin pienessä poukamassa kun brittiläinen Bristol Beadfighter spottasi sen ja upotti laivan. Hylky makaa kyljellään jyrkässä rinteessä ja keulasta nousee kiinteä poiju. Poijulle pystyy uimaan rannasta, johon pääsee autolla, joten venettä ei välttämättä tarvita. Hylky on periaatteessa aika ehjä, mutta kyljellään makaavana hankala sukellettava ja suurin osa siitä aika syvällä.
Veteen meno ei tästä rannasta ollut ihan helppoa. Hylky makasi Sognefjordin kapeahkon sivupoukaman reunassa lähellä rantaa. Keulan kohdalla pohja 40 m ja perän kohdalla 70 m, hylky kaatunut oikealle kyljelle, eli vasen kylki oli pintaa kohden ja noin 30 metrissä keulapäässä, peräpäässä 50 m.
Rannasta piti vielä uida hylyn poijulle 50 m. Pinnalla vesi oli makeaa poukamaan virtaavasta purosta ja pinnalla voimakas halokliini jonka kohdalla nollanäkyvyys. Uitiin Tomin kanssa poijulle ja sitten poijuköyttä suoraan alas. Vedessä oli paljon partikkeleita ja näkyvyys 5-10 m, joskin aika valoisaa. Hylky löytyi narun päästä 30 metrissä ja sitten suunnattiin perää kohti. Laivan kansi oli 90 astetta tai vähän enemmänkin kääntyneenä, etumaston huippu ja märssykori pohjassa. Sukellettiin puoleen väliin laivaa, sitten laidan yli katsomaan köliä ja pohjaa, jossa ei ollut nähtävää. Keulan ympäri ja uudestaan kannen vierustaa brygalle asti. Sitten vasenta laitaa pitkin keulalle, ja 27 min jälkeen alettiin nousemaan rinnettä ylöspäin. Dekoja oli kertynyt vain muutama minuutti. Rinne oli karua hiekkaa ja kivikkoa eikä siinä kasvanut juuri mitään kiinnostavaa. Tomille vaihto 50% dekokaasulle 21 metrissä. Itse vaihdoin 67% vasta 11 metrissä. Sitten jatkettiin ylemmäs ja dekot lähtivät jo matkan varrella pois. Pintaan 45 min kohdalla ja oltiin tultu turhan kauas veteenmenopaikasta ja piti uida pintaa pitkin takaisin.
Meidän jälkeen oli enää yksi pari vedessä ja kun he tulivat ylös niin päästiin pakkaamaan autoja paluuta varten. Kuvat: https://photos.leiman.fi/d844
Paluumatka menikin nopeasti koska päästiin lossiin suoraan, joka lähti heti. Lossin ravintolasta sai pekonihodareita, jonka ehti hyvin syömään ylityksen aikana. Takaisin Gulenissa klo 17. Marek teki meille sukelluskeskuksessa vohveleita samalla kun pullojamme täyteltiin ja sukelluskamoja huollettiin.
Illallista tarjolla klo 19. Nyt oli turskaa pekonikastikkeella, joka on kuulemma tyypillistä arkiruokaa Norjassa. Tätä ruokaa oli vähän runsaammin tarjolla eikä jäänyt niin nälkä kuin eilen.
Saatiin siis maanantaina vain tämä yksi sukellus. Teoriassa olisi voinut omasta rannasta vielä sukeltaa, mutta ketään ei sellainen kiinnostanut, kun tänne tultiin nimeen omaan hylkyjä sukeltamaan. Kävi ilmi että sääennuste oli siis ollut väärä, ja merellä ei sittenkään ollut mikään paha keli ja sinne olisi aivan hyvin voinut mennä. Osa porukasta spekuloi, että olikohan tässä enemmän syynä polttoaineen korkeaksi noussut hinta ja omistaja kenties halusi säästää eikä siksi halunnut tehdä kalliita venekeikkoja. Olihan meidän maksama hinta ”vain” 1248 € sukelluspaketista, kun uusi hinta oli nyt 2205 €.
Seuraavan päivän säästä ei ollut hyvää käsitystä ja ei ollut varmaa mihin päästään sukeltamaan. Tomin kanssa tilattiin siis 28% Nitroksia. Ja oma dekokannu saatiin topattua niin että siinä oli 49%. Lopulta kävi vain niin että dekokannulle ei ollut mitään käyttöä.
2.6. tiistai 2022-05-10
Aamulla oli synkkä ja sateinen ilma. Pitkään oltiin epätietoisia siitä mitä nyt tapahtuu, kunnes noin 9 aikaan meille tiedotettiin että merelle ei ole tänäänkään asiaa, ulkona liian kova keli, eikä autollakaan mennä mihinkään kun sataa niin paljon. Ainoastaan siis omasta rannasta sukeltamista tarjolla. Oltiin aika pettyneitä.
Tehtiin sitten Tomin kanssa yksi rantasukellus ennen lounasta. Otin kamerasta laajakulmalinssin pois ja viritin videovalojen varret makrokuvausta varten. Sovittiin että käydään katsomassa 40 metrissä ja sitten ylöspäin.
2.6.1 sukellus 4/9 D845 Gulen house reef
Päästiin veteen 11:25. Mentiin vedenalaista putkea pitkin ja sen vasemmalle puolelle kalliorinnettä alas ja matkan varrella aika kova virtaus ulospäin. 40 metriä löytyi aika nopeasti 14 min jälkeen. Sitten rinnettä ylös pikkuhiljaa. Hyvin löytyi kaikkea pientä kuvattavaa ja TG-6:lla sai varsin hyviä makrokuvia kun valot suuntasi oikein. Virtausta ei ylempänä ollut niin paljon, mutta myös näkyvyys oli paljon huonompi. 55 min sukellus sujui ihan kivasti ja oli lämmin. Tomin puku vuoti vieläkin. Kuvat: https://photos.leiman.fi/d845
Lounasta klo 13. Taas laihaa keittoa.
2.6.2 sukellus 5/9 D846 Gulen house reef
Tomi ei halunnut enää tehdä toista rantasukellusta, mutta pääsin Antin ja Marekin mukaan. Marek oli luvannut näyttää paikkoja, joista löytyy paljon Nudibrancheja. Mentiin veteen klo 15 aikaan ja sitten veden alla putken oikealle puolelle ja päädyttiin 22 m syvyyteen. Jo matkan varrella löytyi paljon kuvattavaa todella pientä. Ja sitten mäkeä ylös löytyi todella paljon kaikenlaista enimmäkseen todella pientä. Kun päästiin 55 min jälkeen 8 metriin niin näkyvyys muuttui äkkiä niin huonoksi, että kadotin muut kun olin keskittynyt kuvaukseen. Etsin muita hetken mutta en löytänyt. Sitten ammuin poijun pintaan ja tulin ylös. Muut olivatkin jo laiturilla ja mä pienen saaren vieressä. Kuvista tuli kuitenkin ihan hyviä. https://photos.leiman.fi/d846
Kävin sukelluksen jälkeen tekemässä kauppakeikan, kun piti täydentää aamiaistarvikkeita. Samalla osti norjalaista keskikaljaa.
Illallinen klo 19, nyt texmexin tyyppistä ruokaa, tosin tacojen sijaan vain nachoja.
Taas oli epäselvää mitä huomenna päästäisiin sukeltamaan. Hiukan lupailtiin että Frankenwaldille voisi ehkä päästä. Päätettiin Tomin kanssa ottaa selkäkaasuksi 28% nitikkaa, joka toimisi tällä hylyllä hyvin.
2.7. Keskiviikko 2022-05-11
Aamupäivä oli taas sateinen ja synkkä. Meille ilmoitettiin, että ihan heti ei ainakaan lähdetä mihinkään mutta iltapäivällä ehkä olisi mahdollisuus, jos ulkomerellä keli vähän laskee. Kukaan ei halunnut kuitenkaan tehdä rantasukelluksia enää, joten odoteltiin koko aamupäivä. Viimein puolen päivän aikaan tuli tieto, että iltapäivällä lähdettäisiin todellakin Frankenwaldille RIB-vene Piratilla. Isommalla Vikingfjordilla ei kuulemma voinut lähteä kahdesta syystä. Ensinnäkin ei ollut varmaa onko hylyllä enää poijua kun siellä ei oltu käyty aikoihin. Vikingfjordissa taas ei kuulemma ollut hyvää kaikua hylyn etsimiseen joka Piratissa olisi. Ja Pirat olisi merikelpoisempi. Lounas oli klo 12 ja sanottiin että veneen lähtö klo 14.
2.7.1 sukellus 6/9 D847 Frankenwald
Frankenwald oli 122 metriä pitkä rahtilaiva, rakennettu 1922 Tollerotissa Saksassa. Alus ajoi juuri ennen Norjan miehitystä Brattholmenin kiville 6.1.1940 Ytre Sulan saaren lähellä ja alkoi vuotamaan. Hätäviesti ehdittiin lähettää, miehistö ja rahti pelastaa ennen kuin laiva upposi salmeen. Sinne laiva unohtui koko sodan ajaksi kunnes sodan jälkeen siitä nostettiin arvokas potkuri talteen. Laiva on säilynyt melko ehjänä ja hyväkuntoisena ja siitä on tullut suosittu sukelluskohde.
Me aloimme klo 13 aikaan lastaamaan RIB-vene Piratia Frankenwaldin lähtöä varten. Tämä oli Marekille ja Steffille ilmeisesti ensimmäinen kerta kun he osallistuivat tämän veneen lähtöön ja he olivat täysin kokemattomia siitä miten vene kuuluu lastata. Etenkin 12 kpl tuplapulloja tässä veneessä oli heille mysteeri. Saatiin kuitenkin vene lastattua, ja dekostagejakin mahtui muutama mukaan. Päästiin lähtemään aikataulussa ja matka vuonojen läpi Frankenwaldille kesti noin 40 min. Siinä välissä käytiin vielä tankaamassa Gulenin kylässä venettä. Noin 130 litraa bensaa tankattiin ja rahaa paloi 3000 NOKia.
Keli Sognefjordin suun kohdalla ei ollut kovinkaan paha, aallot reilusti alle metrin. Vene kulki 22 solmua eikä kyyti ollut lainkaan pomppuista. Kohteelta löytyi sininen poiju, paikka oli hyvin suojainen, tuuli korkean saaren takana ja aaltoja tuskin nimeksi. Sitten vain sukeltajat veteen.
Mä ja Tomi sovittiin max 40 m ja 70 min, enintään 10 min dekoja. Päätiettiin sukeltaa koko hylky kerralla keulasta perään. Hylky on 120 m pitkä, joten sen saa ripeästi sukeltamalla nähtyä kyllä. Kannen päällä enimmäkseen 30 metriä ja pohjalle ei ole mitään syytä mennä kun ankkurit ja potkurit on jo viety.
Mentiin lähes viimeisinä veteen. Uitiin poijulle ja sitten köyttä pitkin alas. Oli aivan pieni virta pohjoiseen ja köysi vei hylyn etummaisen maston yläpäähän. Näkyvyys oli aika kehno, hädin tuskin 10 m mutta aika valoisaa oli. Etumasto oli aivan kokonaan pehmeän vaalean korallin peitossa. Siitä alas, sitten keulalle jossa oli ennestään paljon meidän porukkaa. Sain kuvattua keulan. Sitten kannen päällä enimmäkseen oikeaa laitaa kohti perää. Perällä vararuorit, joista puuosia ei enää jäljellä. Sitten toista laitaa pitkin takaisin keulan mastolle ja kohti pintaa. Dekoja oli vain 6 min, jotka suoritettiin 6 metrissä ja sen jälkeen pintaan. Kuvia sain toista sataa ja pari videopätkää. Pinnalla uitiin veneen tikkaille ja takaisin veneeseen. Odoteltiin vielä 20 min muita ylös ja sitten ajo takaisin Gulenille. Nyt oli vähän korkeammat aallot isossa vuonossa, vene kulki 22 solmua, mutta kun päästiin sisävesille, niin oli hyvin leppoista keli. Perillä satamassa veneen tyhjennys. Kuvat: https://photos.leiman.fi/d847
Frankenwaldia oli mainostettu Norjan hienoimmaksi hylyksi. Olihan se sinänsä ihan OK, mutta Suomenlahdella on myös hienoja hylkyjä ja nyt näkyvyys ei ollut juuri parempi kuin Suomenlahdella, ainoastaan valoisampaa oli. Frankenwald oli aika saman oloinen kuin Park Victory Utössä, hiukan ehjempi mutta näkyvyys nyt hyvin samalainen kuin Parkilla keskimäärin.
Illallinen klo 19. Nyt 2 lihapullaa ja perunoita.
Huomisen tilanne oli jälleen kerran epäselvä, sääennuste huono. Vähän lupailtiin että voitaisiin mennä uudestaan Frankenwaldille aamusta isommalla Vikingfjordilla.
2.8. Torstai 2022-05-12
Aamulla sitten tiedotettiin että voidaan lähteä Vikingfjordilla Frankenwaldille, lähtö klo 10. Ja iltapäivällä toinenkin sukellus merellä.
Yhdeksän aikaa alettiin lastaamaan venettä ja lastaus kesti puolisen tuntia. Veneessä oli niin raskas kuorma, että osa porukasta piti siirtää ylähyttiin ettei pakoputket perässä jää veden alle. Päästiin kuitenkin klo 10 liikkeelle.
Keliä oli Sognefjordilla jonkin verran, pitkää maininkia, mutta hyvin päästiin yli.
2.8.1 sukellus 7/9 D848 Frankenwald
Hylyn poijulle päästiin vähän yli 11. Sitten vain sukeltajat veteen.
Minä ja Tomi veteen toiseksi vikana parina. Molemmilla 27% Nitroksia ja sovittiin että keskitytään keski- ja peräosaan, eikä käydä keulalla tällä kertaa, sukellusaika samanlainen kuin eilen. Mulla kamera mukana. Näkyvyys hylyllä oli huonompi kuin eilen, joka oli siis 10 metrin luokkaa, maitomaista sakkaa vedessä joka vei näkyvyyden, muuten oli valoisaa. Käytiin kiertämässä takakannen hytit, joista oli katto poissa. Nopea dippaus konehuoneeseen kannella olevan ison aukon kautta. Skylettiä ei laivassa enää ollut. Sitten perää kohti, mutta alkoi aika loppumaan ja käännyttiin takaisin kohti mastoa ja siitä ylös. Dekoja ei tullut montaa minuuttia. Sukellusaika 44 min, ja suurin syvyys 35 m konehuoneen lattialla. Kuvat: https://photos.leiman.fi/d848
Kun kaikki oli tulleet ylös, niin alettiin ajamaan pois. Oltiin kuviteltu että sukellettaisiin toinen hylky, mutta se ei kuulemma nyt käynyt. Syötiin laihaa keittoa matkalla. Tultiin lopulta lähelle Gulenin keskusta, sen viereiseen kalliorinteeseen. Siinä ”Troll Wall” nimen saanut seinämä.
2.8.2 sukellus 8/9 D849 Troll Wall
Tomi ei halunnut enää sukeltaa koska puku vuosi. Sovin sitten että sukellan Anssin kanssa. Anssi oli tehnyt pitkän ja syvän sukelluksen Mattiaksen ja Merkun kanssa ja tarvitsi pinta-aikaa enemmän, eikä halunnut tehdä pitkää sukellusta ja halusi käyttää 50% dekokaasua. Niin me mentiin viimeisenä veteen kun pinta-aikaa oli 2 tuntia alla. Mulla selkäpullot topattu ilmalla veneen säiliöistä ja niissä 24%. Anssi otti myös dekokannun 50%:sta.
Tämä Troll Wall oli aivan sukelluskeskuksen vieressä ja yksi pari sukelsinkin sieltä suoraan omalle laituriurille takaisin. Mä ja Anssi mentiin alas seinämää 33 metriin ja siitä sitten seinämää pohjoiseen. Ylempänä näkyvyys aika heikko ja runsas sadevesi sekoittuneena meriveteen teki pinnan tuntumassa näkyvyyden aivan sotkuiseksi. Syvemmällä oli vesi kirkkaampaa. Seinämällä paljon merivuokkoja, pehmeää korallia ja meritähtiä. Kaloja ei juurikaan näkynyt. Mentiin 16 min syvemmällä seinämää ja siellä oli overhang päällä. Sitten ylemmäs 15 metriin, Anssille kaasunvaihto 50%:lle siinä välissä ja käännyttiin takaisin, ja pikku hiljaa ylemmäs. Otin jotain kuvia mutta ei siellä mitään ihmeellisempää nähnyt, aika tavanomainen seinämäsukellus, ei tehnyt vaikutusta. Tultiin lopulta pintaan. Veneen hissillä ylös veneelle ja lyhyt ajo rantaan. Sitten kamojen purku.
Huomiselle oli luvassa hylkysukellus Ferndale ja Paratille, joten mä, Tomi ja Hannu suunniteltiin että tehdään trimiksillä sukellus aivan Paratin perälle 65 metriin ja tilattiin kaasut sen mukaan. Kaikille 18/30 trimiksiä selkään. Mulle ja Tomille 50% staget, Hannulle lisäksi 100%. Me tosin oltiinkin lähes ainoat jotka täytti tällaista trimiksiä. Mutta meille tämä oli reissun ensimmäinen TMX-täyttö.
Oli sovittu, että puolen päivän aikaan lähdetään merelle RIB-veneellä ja sen jälkeen voisi tehdä toisen sukelluksen omasta rannasta. Vikingfjordilla ei kuulemma voisi mennä koska aallokko olisi liian kova hissin käyttöön. Toista sukellusta ei kuulemma voisi tehdä kun aikaikkuna ylittää Sognefjord olisi lyhyt.
Illallinen klo 19, oli paistettua lohta, paras illallinen tähän mennessä.
2.9. Perjantai 2022-05-13, viimeinen sukelluspäivä
Koska meillä oli lähtö vasta iltapäivän puolella, niin nukuttiin myöhään ja aamiainen vasta klo 8. Jay ja Hannu M. olivat tehneet erikoisaamiaisen, johon kuului amerikkalaisia pannukakkuja, pekonia, makkaraa ja munia paistettuna tilauksen mukaan. Paras aamiainen tähän mennessä.
Odoteltiin sitten puoleen päivään asti lähtöä. Sitten Örjan tuli ilmoittamaan että ei me sittenkään voida lähteä merelle. Sognefjordilla oli niin kova aallokko ja tuuli että sen ylitys ei onnistuisi. Ainoastaan omasta rannasta sukeltaminen onnistuisi enää. Meille ei tosin tarjottu sitä vaihtoehtoa että oltaisiin sukellettu jossain suojaisemmassa paikassa veneeltä. Tyrmistys ja pettymys oli aika kova koko porukalla.
Tuplat joita olin käyttänyt koko viikon, oli nyt tankattu täyteen kallista trimiksiä. Örjan tosin lupasi että jos sitä ei käytetä, niin siitä ei tarvitse maksaa. Anssilta oli jäänyt yhdet tuplat joissa oli ilmaa, joten sain ne käyttöön. Vaihdoin oman setin siihen että voisin tehdä edes yhden rantadyykin.
Antti, Kalevi ja Matti oli kiinnostuneita rantadyykistä ja Marek lupautui opastamaan. Tomia ei rantadyykki kiinostanut.
2.9.1 sukellus 9/9 D850 Gulen house reef
Lähdettiin sitten Marekin kanssa, minä ja Antti, Kalevi ja Matti tekemään rantadyykki. Lähtö oli klo 14. Melkein tunti sukellettiin ja nudibrancheja etsittiin ja joitakin löydettiin. Oli ihan ok dyykki sinänsä, mutta ei todellakaan sitä mitä odotettiin ja mitä varten tänne tultiin.
Reissun saldo oli nyt 9 sukellusta, kun 12 oli tarkoitus tehdä. Näistä vain 4 hylyillä, joka oli reissun päätarkoitus. Vain 3 erilaista hylkyä nähtiin, kun tarjolla oli tusina.
Sukelluksen jälkeen purin sitten setin ja laitoin kaikki kamat kuivumaan. Illalla pakkasin kaiken. Trimiksitäytöstä ei laskutettu, kun se jäi käyttämättömänä pulloihin. Samoin dekokannuun jääneestä käyttämättömästä 49% täytöstä ei laskutettu.
Illallinen oli 20 ja nyt tarjolla siivut kassleria, perunaa ja pakastevihanneksia. Ja saatiin ilmaiseksi tuopit olutta. Illallisen jälkeen oli aika maksaa kaasuista ja oluista. Itselle tuli nitroksitäytöistä 70 € lasku ja muutamasta oluesta 43 €. Jos oltaisiin sukellettu syviä hylkyjä joka päivä trimiksillä ja käytetty dekokannuja ahkerasti, niin kaasulasku olisi ollut helposti monta sataa. Kävi ilmi että happi oli täällä jopa kalliimpaa kuin luultiin 40 € per kuutio, kun Suomessa se on kymmenesosan tästä.
Varauduttiin lähtemään huomenna klo 10 pikalautalla Bergeniin, johon meillä oli jo liput valmiina. Örjan kuitenkin tarjoutui viemään meidät ilmaiseksi autoillaan Bergeniin, koska autot oli joka tapauksessa vietävä sinne. Noudosta lentokentältä Guleniin meiltä oli veloitettu 500 €, mutta nyt saataisiin kyyti toiseen suuntaan ilmaiseksi. Kamaa meillä oli niin paljon, että autokyyti oli toki helpompi vaihtoehto.
2.10. Lauantai 2022-05-14, Bergenissä yötä
Aamulla yritettiin syödä kaikki loput aamiastarvikkeet loppuun, mutta aika paljon jäi silti yli. Sitten kaikki laukut autoon ja klo 10 päästiin lähtemään. Bergeniin hotellin Scandic Torgetin eteen saavuttiin puoliltapäivin ja kannettiin kaikki laukkumme hotelliin sisään. Huoneet eivät vain olleet vielä valmiita ja ne sai vasta klo 15. Niin jätettiin sitten laukut säilytykseen ja suuntasimme kävelylle ja lounasta etsimään. Hotelli sijaitsi aivan keskustassa vanhan sataman laidalla. Osa porukasta suuntasimme Flöitban-vuorijunalle, jolla pääsi 320 m korkuiselle Flöit-kukkulalle. Sieltä oli huikea näkymä yli koko Bergenin ja sitä ympäröiville vuonoille.
Hotellin edessä oli Fish Me at Fishmarket, josta saimme heti pöydän 12:lle. Nyt sai viimein maukasta lounasta kunnon annoksen. Pääruoat hintatasossa 20-30 € ja tuoppi olutta 10 €. Lounaan jälkeen huoneet olivatkin valmiita.
Iltapäivä kierreltiin Bergeniä kävellen ja käytiin baareissa. Illallista syötiin Italialaisessa ravintolassa Villani Osteriassa.
Alkuperäinen suunnitelma oli mennä aamulla lentokentälle bussilla, mutta nyt kävi ilmi että pysäkin paikkaa oli vaihdettu niin että meidän kamamäärällä tämä ei olisi järkevää. Päätettiin tilata aamuksi taksit ja tähdennettiin vielä että meillä on todella paljon ja painavaa matkatavaraa.
Yöllä klo 4 hotellissa oli palohälytys ja koko hotelli rynnättiin ulos kadulle odottamaan palokuntaa. Onneksi kyseessä oli väärä hälytys, mutta aamulla kyllä väsytti tämä yöllinen ohjelmanumero.
2.11. Sunnuntai 2022-05-15, lento kotiin
Aamiainen klo 8, ja se oli tässä hotellissa runsas ja monipuolinen. Taksit oli tilattu klo 10, mutta ilmeisesti meidän ilmoitusta kamamäärästä ei olut otettu tosissaan. Hotellin eteen tuli vain yksi tavallinen auto ja minibussi. Jotenkuten saatiin kuitenkin kaikki laukut kyytiin ja minibussissa oli varsin tiivis tunnelma laukut sylissä. Lentokentälle kuitenkin päästiin ajoissa ja lennolle ajallaan.
Paluulento oli Wideröen operoimalla pienellä Bombardier Q400:lla joka oli myyty aivan täyteen.
Matka on järjestelyiden osalta sujunut hyvin. Mitään henkilö- tai esinevahinkoja ei sattunut, kaikki palasivat terveinä takaisin kotiin. Huonot säät ja huono näkyvyys veden alla olivat pettymys. Päästiin kyllä sukeltamaan, mutta ei lähellekään niin paljon hylkyjä jotka olivat matkan päätarkoitus, ja sukelluslehdissä nähtyjen kuvien uskomattoman kirkkaat vedet jäivät vain haaveeksi. Ilmeisesti vesi olisi kirkkaampaa syksyllä ja erityisen kirkasta talven aikana.
